Sisäinen paine paukauttaa paukkujyvän

Popcornin valmistamiseen käytetyt maissinjyvät sisältävät 13–15 prosenttia vettä. Vesi on syynä siihen, että maissinjyvät poksahtavat auki. Kun jyvää lämmitetään, sen sisässä oleva neste alkaa kiehua. Lopulta paine jyvän sisässä kasvaa niin suureksi, että jyvä räjähtää, jolloin sen ”nurja puoli” kääntyy ulospäin ja vesihöyry vapautuu. Toisin sanoen jyvän sisäinen paine antaa popcornille tyypillisen haljenneen muodon. Popcornia valmistettassa melkein aina kattilan pohjalle jää jyviä, jotka eivät ole paukahtaneet. Tämä johtuu siitä, että näiden jyvien kuoressa on ollut pieni särö, josta vesihöyry on päässyt karkaamaan. Niiden sisään ei siis ole syntynyt painetta, joka saa jyvän paukahtamaan. Ennen vanhaan popcornia valmistettiin lämmittämällä maissinjyviä öljyssä kattilassa, jonka kansi pidettiin tiukasti kiinni. Nykyään useimmat ostavat mikroaaltouunissa valmistettavia popcorneja, jolloin mikroaallot saavat jyvissä olevan veden kiehumaan. Popcornia voidaan valmistaa myös lämmittämällä jyviä kuumalla ilmalla. Tämä suoritetaan usein näyttävästi lasisessa astiassa. Olipa popcornin valmistustapa mikä tahansa, niihin lisätään öljyä ja suolaa, sillä muuten ne eivät maistu juuri miltään. Keski-Euroopassa tosin popcornit voidaan maustaa myös sokerilla, mikä saattaa yllättää suolaiseen herkkuun tottuneen. Yleisin tarina popcornin alkuperästä on se, että paukkujyvät ovat peräisin Pohjois- ja Etelä-Amerikan alkuasukkailta. Kerrotaan, että he toivottivat vieraat tervetulleiksi popcornilla ja ilmeisesti Kolumbuskin sai popcornia syödäkseen. Amerikan mantereelta on löydetty vanhoja ruukunpaloja ja maissinjyviä. Löytö on tulkittu merkiksi popcornin valmistamisesta.