Jos sattuu pudottamaan ruokaa, ei pidä hätääntyä: kun nostaa sen lattialta viidessä sekunnissa, se on yhä syötävää. Näin sanoo vanha viisaus.
Tieteen näkökulmasta tarkasteltuna sääntöä ei voi kuitenkaan pitää yleispätevänä. On nimittäin todettu, että se, miten nopeasti ja pahasti ruoka-aine lattialle pudottuaan pilaantuu, riippuu sen ominaisuuksista.
Bakteerit tarttuvat ahnaammin rasvaisiin, tahmeisiin ja kosteisiin ruoka-aineisiin, kuten leikkelemakkaraan ja tahnamaiseen levitteeseen, kuin keksien tai pähkinöiden kaltaisiin koviin ja kuiviin syötäviin.
Eri puolilla maailmaa on tutkittu, kuinka hyvin viiden sekunnin sääntö pätee. Tuloksissa on vaihtelua ja tulkinnanvaraisuutta, mutta näyttää siltä, että bakteerien määrä riippuu siitä, kuinka nopeasti ruoka nostetaan lattialta, vaikka saastuminen tapahtuu välittömästi.
Nestepitoisuus ratkaisee
Lattialle pudonneen ruoka-aineen syötävyys riippuu sen kosteudesta.
Kuivat elintarvikkeet turvallisempia
Vähän nestettä sisältävät ruoka-aineet, kuten sipsit, keksit ja korput, eivät kerää lattialta paljon bakteereja. Niitä ei ehkä tarvitse heittää menemään, vaikka ne ovat käyneet lattialla.
Kosteat elintarvikkeet vaarallisempia
Sellaiset ruoka-aineet kuin juusto, voi ja liha, jotka sisältävät runsaasti nestettä, saastuvat helposti joutuessaan kosketuksiin lattialla elävien bakteerien kanssa. Ne on yleensä syytä heittää menemään.
Kuori suojaa hedelmää
Jos hedelmää ei ole kuorittu eikä kuori ole mennyt rikki, lattialle pudonneen hedelmän voi syödä rauhallisin mielin huuhtelemisen jälkeen.
Lattialle pudonneen ruoka-aineen pilaantumiseen vaikuttaa saastumisajan ohella tietenkin se, kuinka likainen lattia on.
Jokainen osaa varmastikin arvioida, onko kotona niin puhdasta, että lattialta voisi kirjaimellisesti syödä. Ravintolan lattia tai terassi saattaa näyttää puhtaalta, mutta laadukkaasta ja säännöllisestä siivoamisesta huolimatta siellä, missä liikkuu paljon ihmisiä, on aina myös haittabakteereja.
Lisäksi tutkimukset osoittavat, että sillä, millaiselle materiaalille ruoka-aine putoaa, on merkitystä sen saastumiselle. Ruoka-aineen ja lattian välinen kosketuspinta on suurempi silloin, kun pinnoite on kova ja sileä. Siksi vaikkapa laattalattialta tarttuu enemmän bakteereja kuin matolta.