Punainen väriaine E120 eli karmiini perustuu Keski- ja Etelä-Amerikan kaktuksissa eläviin kokenillikirvoihin.

© ALL OVER & SHUTTERSTOCK

Mitä elintarvikeväri on?

Ruokia ja juomia värjätään punaisiksi, ruskeiksi ja vihreiksi. Mitä aineita värjäykseen käytetään?

keskiviikko 15. elokuuta 2018

Elintarvikevärit voivat olla eläin- ja kasviperäisiä tai synteettisiä. Sekä luonnon- että tekoväreillä on EU:ssa lisäaineiden E-koodi numeroväliltä 100–199. 

Kasvipohjaisiin väriaineisiin kuuluu esimerkiksi aniliininpunainen, maultaan jokseenkin neutraali E-162, jota käytetään muun muassa kastikkeissa ja makeisissa. 

Sävyn antaa betaniini-niminen yhdiste, jota on runsaasti punajuurissa. E-162 onkin suomalaiselta nimeltään punajuuriväri.

Kirva antaa värin huulipuniin 

Karmiiniksi kutsuttu punainen väriaine E-120 on peräisin Meksikossa ja Etelä-Amerikassa elävistä kokenillikirvoista, jotka viihtyvät opuntiakaktuksissa.

Väriaine uutetaan kuivatuista naaraista, ja sillä värjätään esimerkiksi juomia, makeisia ja kosmetiikkaa.

Ennen vuotta 2006 myös Campari sai värinsä karmiinista.

Synteettinen väriaine pidentää säilyvyyttä 

Luonnollisia väriaineita on tarjolla laaja kirjo, mutta vain osa niistä sopii elintarvikkeisiin. Monet luonnonvärit korvataan kustannus- ja turvallisuussyistä tekoväreillä. Elintarvikeväreistä ei vallitse kansainvälistä yksimielisyyttä. 

Esimerkiksi synteettisen patenttisinisen (E131) käyttö on kielletty Norjassa ja Yhdysvalloissa, mutta EU:ssa sitä saa käyttää elintarvikelisäaineena. 

Sillä värjätään muun muassa fetaa, koska se saa juuston näyttämään valkoisemmalta imemällä itseensä oranssinkeltaista valoa.

Luonto tarjoaa laajan väripaletin

© ALL OVER & SHUTTERSTOCK

Juomat, kuten kolat ja jotkin viskit, saavat leimallisen värinsä sokerikulööristä, jota valmistetaan teollisesti lämmittämällä hiilihydraatteja typpi- tai rikkiyhdisteiden kanssa.

Se syventää tummia sävyjä.

Miksi merivedessä on suolaa? Onko eläimilläkin eri veriryhmiä? Jokaisesta Tieteen Kuvalehdestä voit lukea vastauksia pieniin ja suuriin tiedekysymyksiin. Tilaa lehti, saat vastaukset suoraan kotiisi.

© ALL OVER & SHUTTERSTOCK

Lehtivihreä eli klorofylli uutetaan kasvien lehdistä tai ruohoista. Sitä saadaan myös Spirulinalevistä.

Kasvit ja levät yhteyttävät lehtivihreän avulla, mutta elintarviketeollisuus käyttää sitä luontaisena väriaineena.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: