Mistä elintarvikevärit saadaan?
Ruokia ja juomia värjätään punaisiksi, ruskeiksi ja vihreiksi. Mitä aineita värjäykseen käytetään?
Punainen väriaine E120 eli karmiini perustuu Keski- ja Etelä-Amerikan kaktuksissa eläviin kokenillikirvoihin.
Elintarvikevärit voivat olla eläin- ja kasviperäisiä tai synteettisiä. EU:ssa sekä luonnon- että tekoväreillä on lisäaineiden E-koodi numero väliltä 100–199.
Kasvipohjaisiin väriaineisiin kuuluu esimerkiksi punajuurista saatava aniliininpunainen, maultaan neutraali E-162, jota käytetään muun muassa kastikkeissa ja makeisissa.
Kirva antaa värin huulipuniin
Karmiiniksi kutsuttu punainen väriaine E-120 on peräisin Meksikossa ja Etelä-Amerikassa elävistä kokenillikirvoista, jotka viihtyvät opuntiakaktuksissa.
Väri tehdään naaraan selkäpanssarista.
Kasvit värjäävät ruuan vihreäksi
1. Kolat ja jotkin viskit saavat leimallisen värinsä sokerikulööristä, jota valmistetaan lämmittämällä hiilihydraatteja ammoniakin tai rikkiyhdisteiden kanssa. Väriä käytetään myös soijakastikkeessa.
2. Lehtivihreä eli klorofylli uutetaan vihreistä lehdistä, kuten pinaatista, mutta sitä voidaan valmistaa myös levistä.
Aineella värjätään esimerkiksi makkaroita, Campari-juomaa ja huulipunaa.
Tekovärien joukkoon kuuluu synteettisen patenttisinisen (E-131) käyttö on kielletty Norjassa ja Yhdysvalloissa, mutta EU:ssa sitä saa käyttää elintarvikelisäaineena mm. makeisissa.
Sillä värjätään joissakin maissa muun muassa fetaa, koska se saa juuston näyttämään valkoisemmalta imemällä itseensä oranssinkeltaista valoa.