Shutterstock

Maaginen suklaalevy kestää ikuisesti

OPTINEN HARHA: Leikkaa seuraava Fazerin Sininen tietyllä tavalla ja siirrä paloja, niin ikään kuin tyhjästä ilmestyy aina yksi pala lisää. Ainakin siltä puuha näyttää alla olevalla videolla. Kestääkö suklaa todella ikuisesti?

Ihanaa, vihdoinkin sellainen on keksitty: loppumaton suklaalevy!

Voit itse nähdä, miten sen saamiseksi pitää vain osata paloitella levy oikein ja siirtää muutaman palan paikkaa. Sitten voitkin herkutella niin kauan kuin housun vyötärö antaa periksi.

Näe päättymätön suklaalevy täällä:

Ennen kuin annamme luvan uppoutua suussasulaviin unelmiin, meidän on pakko paljastaa, että suklaasensaatiossa on kyse vain ovelasta optisesta harhasta.

Suklaa ei kasva, vaan kutistuu

Sen sijaan, että suklaalevy poikisi joka leikkauskerralla yhden ylimääräisen palasen, se menettää joka kerta pinta-alastaan palan verran.

Tarkkaile videossa kolmatta palariviä alhaalta päin: kohdassa, josta levy leikataan, paloja ei laiteta aivan tiiviisti vierekkäin, vaan niiden väliin jää tilaa.

Jos osat olisi ladottu tiiviisti vierekkäin, olisit luultavasti hoksannut, että kolmannesta palarivistä on tosiasiassa tullut muita levyn rivejä lyhyempi. Koska video on leikattu niin lyhyeksi, sitä ei ehdi millään havaita.

Ota selvää, mitä oikeasti tapahtuu:

Suklaaharha selviää mittanauhalla

”Ylimääräinen” suklaanpala otetaan suklaalevyn pituudesta. Jos levy mitattaisiin ennen palojen järjestelyä ja sen jälkeen, ero voitaisiin huomata. Suklaata TODELLA katoaa.

Pidä silmällä ruskeaa aluetta:

Geometrinen muokkaus lyhentää suklaalevyä yhden palasen pinta-alan verran.

Maaginen matemaatikko oli temppujen mestari

Suklaatemppu on geometrista häivyttämistä, joka oli yhdysvaltalaisen matemaatikon Martin Gardnerin erikoisalaa.

Voit oppia lisää temppuja hänen kuuluisasta teoksestaan Mathematics, Magic and Mystery (1956) tai lukemalla hänen haastattelunsa aiheesta.

Martin Gardner (1914-2010) opiskeli matematiikkaa Chicagon yliopistossa ja kirjoitti muun muassa Scientific American -tiedelehdelle.

© Konrad Jacobs/Wikimedia