Karkki + kolajuoma = kaasupurkaus
Kun pudottaa suussa hitaasti liukenevan minttupastillin kevytkolan sekaan, juoma alkaa ryöpsähdellä pullosta. Miksi?
Edustavin esimerkki tästä suihkuilmiöstä taitaa olla Mentos-pastillien ja keinotekoisesti makeutetun kolajuoman välinen reaktio.
Sen teki tunnetuksi jokunen vuosi sitten yhdysvaltalainen kirjailija ja tiedetoimittaja Steve Spangler, joka näytti suositussa televisio-ohjelmassa, mitä karamellin ja limonadin liitosta seuraa.
Pätkä päätyi heti internetiin ja sähköpostilevitykseen, ja sen ovat nähneet kymmenetmiljoonat ihmiset.
Mentos vapauttaa valtavasti hiilidioksidia
Kun hiilihapotettuun juomaan pannaan kova imeskeltäväksi tarkoitettu karamelli, nesteeseen liuennut hiilihappo kaasuuntuu äkillisesti ja neste alkaa kuplia.
Kaasu pääsee poistumaan ainoastaan pullonsuun kautta.
Sen mukana pursuaa ulos nestettä suihkuamalla. Päästäkseen ulos limonadiin liuenneesta hiilidioksidista muodostuneiden kuplien pitää nujertaa pintajännitykseksi kutsuttu ilmiö, jonka vaikutuksesta nesteen pinta muistuttaa joustavaa kalvoa.
Parhaat edellytykset raivata tämä este tieltään on kuplilla, jotka muodostuvat jonkin pullon sisäpinnalla sijaitsevan roson tai nesteen sisältämän sakkahiukkasen viereen. Siitä, että juoma kuohuu tavallista enemmän, voi päätellä, että se on kaadettu likaiseen lasiin.
Mentos-pastillissa on pintajännitystä alentavia ainesosasia.
Kun Mentos kohtaa kolan, syntyy metrien korkuinen kuohupylväs.
Arabikumi alentaa pintajännitystä
Eniten merkitystä on arabikumiksi kutsutulla elintarvikkeiden lisäaineella. Mitä enemmän pintajännitys pienenee, sitä helpommin juoma kuplii.
Asiaan vaikuttaa myös se, että kovankaan karamellin pinta ei ole aivan sileä. Sen epätasaisuudet luovat erinomaiset edellytykset hiilidioksidikuplien syntymiselle.
Ilmiön voimakkuus riippuu paljolti juoman koostumuksesta. Limonadien hiilidioksidipitoisuuksissa on eroja, ja myös niiden muut raaka-aineet voivat voimistaa reaktiota.