Punaviini muuttaa hampaiden väriä tehokkaasti kolmesta syystä. Ensinnäkin punaviini sisältää väriaine antosyaania, josta viinirypäleet saavat punertavan värinsä.
Sama aine on myös punakaalin värin takana.
Punaviini heikentää hampaan suojaa
Punaviinissä on lisäksi tanniinia, joka voi sitoa ja saostaa proteiineja. Tämä saa osaltaan aikaan tyypillisen suutuntuman, jota kuvataan usein kuivaksi tai karvaaksi. Tanniini yhdistää viinin väriaineita ja syljessä ja hampaiden pinnoilla olevia proteiineja toisiinsa.
Lisäksi viinin hapot voivat liuottaa hampaita suojaavaa mineraalikerrosta, kiillettä. Kun hampaiden pinta karheutuu, väriaineiden on helpompi takertua pieniin koloihin ja kohoumiin.
Myös tee ja karkit värjäävät
Punaviini ei ole suinkaan ainoa aine, josta voi jäädä jälkiä hampaisiin.
Tee:
Runsaasti tanniineja, jotka liimaavat väriaineita hampaisiin.
Marjat:
Runsaasti happoa, joka vaurioittaa hammaskiillettä. Väriaineet tarttuvat helpommin karheaan pintaan.
Limsa:
Kun hampailla on sokeria, bakteeripeite kasvaa ja lujittuu.
Karkit:
Keinotekoiset väriaineet värjäävät sekä hampaita että kieltä.
Punaviini ei kuitenkaan värjää kaikkien hampaita yhtä paljon. Ero selittyy lähinnä kiilteen kovuudesta. Kiilteen ominaisuuksiin vaikuttavat muun muassa perimä ja ikä, mutta asiantuntijoiden mukaan hampaiden hoidolla on suuri merkitys. Se, kuinka usein ja hyvin hampaat pesee, voi näkyä suussa.
Esimerkiksi hammaslääkäri Uchenna Akosa Rutgersin yliopistosta totesi uutissivusto Voxille, että punaviiniä voi estää tehokkaasti värjäämästä hampaita pesemällä ne noin puoli tuntia ennen sen nauttimista. Ideana on poistaa hampaan pinnoille syntyvä bakteeripeite eli plakki, johon väriaine voi kiinnittyä.
