Geenimuuntelu on pelastus

Ei Frankenstein-ruoalle! Iskulause luki kylteissä, joita yhdysvaltalaiset mielenosoittajat kantoivat Flavr Savr -tomaatteja myyvien kauppojen edessä. Kylteissä oli kuvia kasviksista, joihin oli pistetty lääkeruiskuja. Flavr Savr -tomaatti oli ensimmäinen muuntogeeninen kasvi, joka hyväksyttiin elintarvikkeeksi. Sen tuottajat lupailivat estoitta, että se säilyy tuoreena ja säilyttää makunsa tavallista kauemmin.

Muuntogeeninen tomaatti tuli Yhdysvaltojen markkinoille 1994. Siitä ei tullut suurta menestystä. Syynä oli osaksi kuluttajien epäily geenimuuntelua kohtaan, osaksi se, että maku ei aivan lunastanut suuria lupauksia.

Sen jälkeen markkinoille tuli kuitenkin muita muuntogeenisiä kasveja, ja nykyään 94 prosenttia USA:ssa kasvatetuista soijapavuista, 94 prosenttia puuvillasta ja 92 prosenttia maissista sisältää geenejä, jotka on lisätty kasveihin laboratoriossa.

Siirretyt geenit tekevät kasveista satoisampia tai kestävämpiä tuholaishyönteisiä vastaan. Nämä ominaisuudet eivät näy niinkään kuluttajalle, vaan hyödyn niistä saavat viljelijät ja suuryritykset, jotka ovat kehittäneet ja patentoineet uudet lajikkeet.

Vuonna 2012 kehitetty geenitekninen menetelmä, niin sanotut geenisakset eli CRISPR-Cas9, on kuitenkin muuttamassa elintarvikkeiden geenimuuntelua niin, että lautasille ja riisikulhoihin kaikkialla maailmassa voi pian tulla kokonainen muuntogeenisen ruoan uusi sukupolvi uusilta tuottajilta.

Geenisaksien avulla tutkijat voivat muokata viljelykasvien ja tuotantoeläinten geenejä entistä tarkemmin. Näin voidaan tuottaa uusia terveellisempiä versioita nykyisistä elintarvikkeista ja kehittää uusia lajikkeita, joilla maailman kasvava väestö voidaan ruokkia niin, että viljelykset eivät kuormita kohtuuttomasti ympäristöä.

Kasveille geenejä bakteereilta

Geenimuuntelu tarkoittaa sitä, että kasvin, eläimen tai bakteerin perintötekijöitä eli dna:ta muunnellaan laboratoriossa.

Ensimmäinen askel kohti nykyaikaista geenitekniikkaa otettiin 1972, kun yhdysvaltalaiset Herbert Boyer ja Stanley Cohen onnistuivat siirtämään geenin bakteerilta toiselle. Vuonna 1988 esiteltiin ensimmäinen muuntogeeninen viljelykasvi, maissi, jolle oli siirretty niin sanottu Bt-geeni. Se saa kasvin tuottamaan itse ainetta, joka karkottaa tuhohyönteisiä. Bt-kasveista tulikin pian suosittuja maanviljelijöiden keskuudessa.

Bt-lajikkeet on luotu siirtämällä niihin geenejä Bacillus thuringiensis -bakteerilta. Ne saavat kasvin tuottamaan ainetta, joka on myrkyllistä muun muassa kovakuoriaisen toukille. Viljelmillä, joilla kasvatetaan Bt-lajikkeita, käytetään nyt 90 prosenttia vähemmän hyönteistorjunta-aineita kuin ennen.

Monien epäilyt ja vastenmielisyys geenimuuntelua kohtaan perustuvat siihen, että eri eliöiden perintötekijöitä sekoitetaan. Brittiläinen journalisti Mark Lynas on kutsunut tätä reaktiota yök-tekijäksi. Tiedostamaton yök-reaktio syntyy kuluttajissa, kun tutkijat rikkovat pyhänä pidetyn rajan lajien välillä.

Geenitekniikka on kuitenkin kehittynyt rajusti viime vuosina. Geenisaksien ansiosta tarve siirtää geenejä lajilta toiselle on paljon pienempi kuin ennen. Usein riittää pieni muutos lajin omassa dna:ssa. CRISPR-Cas9-menetelmällä voidaan aktivoida tai sammuttaa esimerkiksi kasvin perimässä geeni, joka antaa sille tietyn ominaisuuden. Samanlaisia muutoksia tapahtuu eliöiden perimässä luonnostaan koko ajan.

USA höllentää lakeja

Yök-tekijän lisäksi muuntogeenisten tuotteiden yleistymistä on hidastanut se, että tavallisille kuluttajille ei ole ollut niistä hyötyä.

Marraskuussa 2017 Yhdysvalloissa tuli myyntiin uusi omenalajike Artic. Sen yhtä geeniä on muutettu niin, että hedelmäliha ei tummu, kun omena leikataan siivuiksi. Se ehkä puhuttelee kuluttajia enemmän kuin lajikkeet, jotka tarvitsevat entistä vähemmän lannoitteita, mikä vähentää lannoitteiden valumista pelloilta vesistöihin, tai ovat vastustuskykyisiä kasvitaudeille, jotka verottavat satoja etenkin köyhissä maissa.

Tähän asti vain 4–5 suuryrityksellä on ollut varaa isoihin geenitekniikkahankkeisiin, mutta CRISPR-Cas9-menetelmä tekee geenimuokkauksesta entistä helpompaa, halvempaa ja nopeampaa, ja mukaan voi tulla uusia yrityksiä. Puhutaan jopa geenimuokkauksen vallankumouksesta. Sen toteutuminen tosin riippuu lainsäätäjistä. Yhdysvallat on ensimmäisenä maana maailmassa päättänyt, että CRISPR-Cas9-menetelmällä kasveihin tehtyjä yksinkertaisia geenimuokkauksia ei tarvitse hyväksyttää geenimuuntelua koskevien määräysten mukaan.

Geenisaksilla tehtävä geenimuokkaus siis rinnastetaan perinteiseen kasvinjalostukseen.

Geenimuuntelu kuin DDT

EU-tuomioistuin päätyi kesällä 2018 päinvastaiseen tulokseen kuin yhdysvaltalaisviranomaiset. EU-maissa CRISPR-Cas9-menetelmällä tuotetut eliöt rinnastetaan tavanomaisella geenimuuntelulla aikaansaatuihin tuotteisiin ja niitä koskee sama pitkä hyväksymiskäytäntö.

Tuomioistuimen päätös perustuu niin sanottuun varovaisuusperiaatteeseen. Se tarkoittaa sitä, että vaikka geenimuuntelusta ei ole todettu haitallisia seurauksia, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että muunneltuja perintötekijöitä leviää luonnollisiin lajeihin, ja tuomioistuimen mielestä riskiä ei ole selvitetty kyllin tarkasti.

Geenimuuntelun arvostelijat muistuttavat, että varovaisuusperiaate syntyi siksi, että monet keksinnöt, joita on aluksi pidetty riskittöminä, ovat osoittautuneet tuhoisiksi. Esimerkiksi ennen yleisen hyönteismyrkyn DDT:n tiedetään nyt rikastuvan ravintoketjussa, ja CFC-yhdisteiden eli freonien, joita ennen käytettiin jääkaapeissa, on todettu tuhoavan ilmakehän otsonikerrosta.

Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestö EASAC oli EU-tuomioistuimen kanssa eri mieltä. Nyt geenimuokkauksen vallankumous – hyötyineen ja riskeineen – tapahtuu pääosin Euroopan ulkopuolella.