Karanneeksi luultu geeni löytyi jo vuonna 1888 kuivatusta kasvista.
”Uusi perimä voi levitä luontoon”
Muuntogeenistä maissia viljellään siellä, missä ei kasva luonnonvaraista maissia.
On mahdollista, että muunneltujen lajien geenit leviävät luonnonvaraisiin kasveihin, mutta tutkijoiden mukaan se on epätodennäköistä. Riskiä vähennetään siten, että muuntogeenisiä lajeja kasvatetaan sellaisissa paikoissa, joissa ne eivät voi pölyttää luonnonvaraisia sukulaislajejaan.
Esimerkiksi muuntogeeninen maissi ei voi vaikuttaa luonnonvaraisiin kasveihin Euroopassa, koska täällä ei esiinny villimaissia.
Kerran epäiltiin, että geeni, joka antaa vastustuskyvyn rikkakasvimyrkkyjä vastaan, olisi levinnyt muunnelluista lajeista luontoon, mutta kun geeni löydettiin vuonna 1888 kuivatusta heinäkasvista, ilmeni, että geeniä esiintyy myös luonnossa.
Tieteen näkemys:
Epätodennäköistä
Uudet muuntogeeniset lajit eivät tarvitse kemikaaleja suojakseen.
”Kemikaalien käyttö viljelmillä lisääntyy”
Tulevaisuuden lajikkeet karkottavat rikkaruohot itse.
Jotkin muuntogeeniset lajikkeet on kehitetty sietämään kemiallisia torjunta-aineita, jotta pelloilla voidaan käyttää entistä enemmän rikkaruoho- ja tuhoeläinmyrkkyjä. Ne ovat kuitenkin osoittautuneet epätarkoituksenmukaisiksi, koska rikkaruohot ja tuhoeläimet tulevat vastustuskykyisiksi kemikaaleille.
Nämä lajikkeet ovatkin jäämässä pois käytöstä. Niiden sijaan kehitetään lajikkeita, jotka itse karkottavat rikkaruohoja ja tuholaisia. Ne tulevat myös halvemmaksi, kun kemikaaleja ei tarvita.
Tieteen näkemys:
Kyllä ja ei
Tuholaisia kestävä munakoisolajike on vapaassa käytössä Bangladeshissa.
”Yritykset alkavat patentoida kasveja”
Vanhat muuntogeeniset lajikkeet annetaan vapaasti pienviljelijöiden käyttöön.
Ensimmäisinä muuntogeenisiä lajikkeita kehittivät suuryritykset, jotka ovat tehneet patentoimillaan lajikkeilla isot rahat. Nyt tekniikka on kehittynyt niin, että mukana on myös pieniä laboratorioita.
Osa patenteista on jo vanhentunut. Esimerkiksi tuholaisia kestävä munakoisolajike Bt brinjal on nyt vapaasti käytettävissä. Sen ansiosta viljelijöiden ei tarvitse ostaa kemikaaleja, joihin ennen meni jopa 40 prosenttia sadon arvosta.
Tieteen näkemys:
Kyllä ja ei
USA:ssa muuntogeeninen ruoka on yleistä. Terveyshaittoja ei ole havaittu.
”Muuntogeeninen ruoka tuo allergioita”
Geenitekniikalla voidaan poistaa allergiaa aiheuttavia aineita.
Kun kehitetään uusia lajikkeita, on olemassa riski, että samalla syntyy myös aineita, joille jotkut ihmiset ovat allergisia. Siksi muuntogeeniset tuotteet testataan jopa tarkemmin kuin tavalliset elintarvikkeet. Yhdysvalloissa, missä geenimuuntelu on yleisintä, uuden muuntogeenisen elintarvikkeen hyväksyminen kestää keskimäärin 13 vuotta.
Tähän mennessä ei ole todettu yhtään tapausta, jossa muuntogeeninen tuote olisi aiheuttanut terveyshaittoja. Geenitekniikan avulla voidaan sen sijaan poistaa elintarvikkeista aineita, joiden takia ne eivät sovi kaikille. Kehitteillä on muun muassa keliaakikoille sopiva vehnä.
Tieteen näkemys:
Väärin
”Suolistobakteerit ovat vaarassa”
Muuntogeenisiä elintarvikkeita ei voida erottaa muista elintarvikkeista.
Kaikki, mitä ihminen syö, vaikuttaa hänen suolistonsa bakteerikantaan. Tarkimmillakaan testimenetelmillä ei kuitenkaan ole voitu erottaa, ovatko liha, maito tai kananmunat peräisin muuntogeenistä vai tavallista rehua syöneestä eläimestä.
Riski, että muuntogeeniset tuotteet vaikuttaisivat ihmisten suolistobakteereihin eri tavalla kuin tavalliset elintarvikkeet, on siis hyvin pieni.
Tieteen näkemys:
Epätodennäköistä
Villi banaani (yllä) verrattuna jalostettuun banaaniin (alla)
”Geenimuuntelua ei tunneta kunnolla”
Ihmiset ovat jalostaneet kasveja ja eläimiä tuhansia vuosia.
Ero viljeltävien banaanien ja niiden villien kantamuotojen välillä on valtava. Samoin viljakasvit ja kotieläimet ovat vuosituhansien jalostuksen jäljiltä aivan erilaisia kuin luonnonvaraiset kantamuotonsa.
Jalostuksessa sukua jatkamaan valitaan ne yksilöt, joilla on tietyt ominaisuudet. Jalostuksessa tosin tulokset ovat pitkälti sattumanvaraisia ja muutokset hitaita, kun taas geenitekniikalla ominaisuuksia voidaan ohjata tarkasti.
Lajien välistä geeninvaihtoa tapahtuu myös luonnossa: useimmilla selkärankaisilla on perimässään muun muassa bakteerien geenejä.
Tieteen näkemys:
Väärin