Kuvakulmia tieteestä

Ihmisen kaltaiset robotit, avaruussateenvarjot ja näkymättömät lehtisirkat. Luonnontieteet avautuvat kameran linssin läpi kauniina, yllättävinä ja ajatuksia herättävinä kuvakulmina.

Matt Cardy

Tähtitehtaassa syntyy uusia aurinkoja

Linnunrataa kiertävässä kaasu- ja pölypilvessä syntyy tuhansia uusia tähtiä. Tähtitehdas on hehkuva Tarantula-sumu, josta Chilessä sijaitsevan Paranalin observatorion laitteilla on saatu tähän asti tarkimpia kuvia. 600 valovuoden levyinen tähtisumu on kirkkain Maasta käsin näkyvä tähtienmuodostusalue.

European Southern Observatory

Kidukseton merietana hengittää ihollaan

Läpinäkyvä Gymnosomata-merietana on samankokoinen kuin ihmisen sormen kynsi. Se elää meressä 500 metrin syvyydessä. Lajilla ei ole kiduksia, vaan se hengittää hyytelömäisellä ihollaan.

Pascal Kobeh

Punainen väri paljastaa joet mannerjään alta

Grönlannin mannerjää sulaa nyt nopeammin kuin koskaan 400 viime vuoden aikana. Sulamisvedet raivaavat tiensä jään läpi ja muodostavat jäätikkökaivoiksi kutsuttuja kuiluja. Kartoittaakseen veden kulkua jäätikön alla tutkijat lisäsivät veteen fluoresoivaa, itseloistavaa punaista väriainetta, joka on vaaratonta ympäristölle.

George Steinmetz

Uusi skanneri tuottaa elimistöstäsi värikuvia

Yhdysvaltalainen yritys on kehittänyt skannerin, jolla saadaan ihmisen elimistöstä kolmiulotteisia värikuvia. Uudessa skannerissa on käytetty osia, jotka alun perin on kehitetty maailman suurimpaan hiukkaskiihdyttimeen, CERNin Large Hadron Collider -laitteistoon. Tarkka skanneri erottaa elimistön rasvat, lihakset, luut ja veden.

MARS Bioimaging Ltd

Yksi lehdistä onkin lehtisirkka

Panaman sademetsässä elää harvinaisen ujo eläin, joka piilottaa itsensä taitavasti ympäristöön. Cycloptera speculata -lehtisirkkaa on vaikeaa erottaa puun lehdistä. Sen vartalo muistuttaa lehteä lehtisuonineen, ja naamioitumisen mestari on kaiken kukkuraksi taikonut itselleen reikiä ja värivirheitä, jotka muistuttavat lehdessä olevia hyönteisten purujälkiä tai sienitauteja.

Pete Oxford

Pelottavan ihmismäiset robotit perustuvat 3D-kuviin

Robotteihin erikoistunut Mike Humphrey viimeistelee Frediä, 1,75-metristä robottia, joka osaa puhua ja liikkua ihmisen tavoin. Brittiläinen Engineered Arts -yritys kehittää mahdollisimman ihmismäisiä robotteja viihdeteollisuuden tarpeisiin. Kehitystyössä käytetään apuna ihmisistä tehtyjä kolmiulotteisia kuvauksia. Tietojen avulla säädetään robottien ulkonäköä ja luodaan roboteille sulavat liikkeet ja ihmisen kasvoja muistuttavat ilmeet.

Matt Cardy

Mehiläiset rakentavat outoja siltoja

Kun mehiläispesää pitää korjata, mehiläiset rakentavat ensin siltoja pesän seinien välille. Kukin mehiläinen ottaa kiinni toisen mehiläisen jalasta, jolloin mehiläiset muodostavat pitkän ketjun vahakennojen välille. Tutkijat eivät vielä ole saaneet selville, miksi mehiläiset asettuvat siltamuodostelmiin. Toiset arvelevat sen liittyvän siihen, että mehiläiset mittaavat siten etäisyyksiä, kun taas toiset uskovat, että mehiläiset voivat tuottaa vahaa vain silloin, kun muut mehiläiset stimuloivat niiden takapäätä.

Solvin Zankl

Metsäpalot ja tulivuoret luovat samanlaisia pilviä

Kuivuus ja kuolonuhrien määrä tekivät vuodesta 2018 yhden pahimmista Kalifornian metsäpalohistoriassa. Kun metsää palaa, seuraukset näkyvät ilmakehässä. Lämpö nostattaa ilmavirtauksia, jotka vievät vesihöyryä ja tuhkaa ylöspäin. Kun ilma jäähtyy, vesihöyry tiivistyy tuhkahiukkasten ympärille ja muodostaa nopeasti pilviä.

NASA Earth Observatory

Plankton paljastaa pohjoiset merivirrat

Pohjoiseen Jäämereen kuuluvassa, Alaskan ja Siperian välissä sijaitsevassa Tšuktšimeressä esiintyy runsaasti planktonia. Kun kesällä auringonvaloa on paljon, yhteyttävät piilevät ja siimaeliöt värjäävät veden paikoitellen vihreäksi ja turkoosiksi. Eriväriset merialueet syntyvät, koska piilevät viihtyvät Beringinmereltä tulevassa viileässä ja ravinteikkaassa vedessä mutta siimaeliöt suosivat Alaskan rannikolta virtaavaa lämpimämpää ja niukkaravinteista vettä, joka sisältää vähemmän suolaa.

Norman Kuring og Kathryn Hansen

Sateenvarjo raivaa tietä Venukseen ja Marsiin

Lämpötila voi nousta jopa 3 000 asteeseen, kun avaruusluotain tulee planeetan kaasukehään. Aiemmin luotaimissa on ollut tilaa vievä muovinen lämpösuoja, mutta Nasan tutkijat ovat nyt kehittäneet hiilikuidusta uuden mallin, joka avautuu sateenvarjon tavoin. Pienikokoista lämpösuojaa on testattu 100 kilometrin korkeudessa, ja tavoitteena on hyödyntää sateenvarjoideaa laukaistaessa luotaimia esimerkiksi Venukseen ja Marsiin.

Dominic Hart

Kärsivällinen petokala naamioituu merenpohjaksi

Pikkukalat erehtyvät luulemaan ympäristöön sulautunutta skorpionisimppua merenpohjaksi, kunnes kala nappaa ne suuhunsa. Naamioitumisen mestari viihtyy trooppisissa vesissä, Intian valtameren ja Tyynenmeren pohjassa. Kala, jonka pinnalla on kyhmyjä ja siivekkeitä, makaa pohjassa liikkumatta niin kauan, että sen päällä kasvaa levää ja merikasveja. Scorpaenopsis diabolus -simppu on normaalisti harmaanruskea, mutta infrapunavalossa se loistaa punaisena.

Kathrin Landgraf-Kluge

Astronautit ohjaavat kiertoradalta Maassa toimivia robotteja

Rollin’ Justin -robotti rullailee hienosti Saksan avaruusjärjestön DLR:n tutkimuslaitoksessa Oberpfaffenhofenissa, kun sen liikkeitä ohjaa astronautti Alexander Gerst maapalloa 400 kilometrin korkeudessa kiertävältä Kansainväliseltä avaruusasemalta ISS:ltä. METERON-hankkeeseen kuuluvalla kokeella testattiin, millaista tekniikkaa tarvitaan, jotta astronautit voivat avaruusaluksesta vieraan planeetan kiertoradalta ohjata planeetalle lähetettyjä robotteja.

Roger Riedel

Lue myös:

Robotit

Humanoidi pantiin uuteen uskoon

2 minuuttia
Robotit

Tässä ovat uudet robottiystäväsi

3 minuuttia
RAIVAUSROBOTTI
Robotit

Merenpohja muuttuu kaivokseksi

1 minuuttia
Suosituimmat

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!