Ajattelevat robotit: Onko niitä jo syytä pelätä?

Robotti tiedosti itsensä

Tekoäly voidaan jakaa neljään eri tasoon. Robotit ovat tähän asti sijoittuneet asteikon alimmalle portaalle: ne reagoivat syötteeseen ja suoriutuvat hyvin määrätehtävistä. Esimerkiksi IBM:n tietokone Deep Blue voitti šakkiottelussa maailmanmestari Garri Kasparovin.

Seuraavalla portaalla robotit voivat hankkia kokemuksia. Esimerkiksi Applen henkilökohtainen puhetunnistukseen perustuva avustaja Siri tutustuu käyttäjään ja oppii vastaamaan paremmin.

Kolmannen asteen tekoäly ei ainoastaan ymmärrä, mitä sanotaan, vaan se myös lukee ajatuksia ja tunteita – muun muassa sananvalintojen ja äänensävyn pohjalta. Vuoden 2023 alussa Stanfordin yliopiston tutkija osoitti, että keskustelevia tekoälysovelluksia edustavalla ChatGPT:llä on tällainen ihmismäinen ”vaisto”, joka vastaa yhdeksänvuotiaan lapsen intuitiivista kykyä.

Ylimmän portaan tekoälylle on ominaista tietoisuus. Robotit kykenevät käymään vaativia keskusteluja ihmisten kanssa ja pohtimaan suhdettaan elottomaan ja elolliseen ympäristöön.

Pieni Nao-robotti osoitti jonkinlaista tietoisuutta vuonna 2015 järjestetyssä kokeessa, jossa kaksi muuta Naoa oli ohjelmoitu mykiksi. Tutkijat sanoivat antaneensa niille ”tyhmennyslääkettä”.

Kaikilta kolmelta robotilta kysyttiin, tiesivätkö ne saaneensa lääkettä.

Kaksi robottia ei voinut vastata, koska ne oli mykistetty. Kolmas sanoi: ”En tiedä.” Vähän ajan kuluttua se kuitenkin täydensi vastaustaan: ”Anteeksi, mutta nyt tiedän. Voin todistaa, etten ole saanut lääkettä.”

Robotti oli toisin sanoen selvillä siitä, mikä erotti sen kahdesta muusta – mykästä – koneesta.

Konekäsi leikki kuin lapsi

Vuonna 2022 uutisoitiin Columbian yliopistossa kehitetystä robottikädestä.

Konekäsi kykenee esimerkiksi sieppaamaan pallon ilman liikkeitä säätävää ohjelmaa. Robotti on oppinut itse suorittamaan tehtävän vaatimat liikkeet.

Käden toiminta oli aluksi haparoivaa, hosuvaa ja päämäärätöntä. Liikkeitä kuvaavat viisi kameraa välittivät kuitenkin oppimateriaalia, josta tietokone analysoi liikesarjoja ja -ratoja. Näin konekäsi oppi muun muassa ojentumaan ja kääntymään tarkoituksenmukaisesti.

Robotti alkoi kuvitella pääsevänsä liikkeelle käyttämällä raajojaan riittävän tehokkaasti.

Kone siis oppi tuntemaan ja kartuttamaan kykyjään samalla tavalla kuin lapsi hankkii tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Osa tutkijoista pitää robottien orastavaa tietoisuutta kiehtovana. He uskovat, että älykkäät koneet auttavat ihmiskuntaa ratkaisemaan ongelmia kaikkialla – tehtaista hoivakoteihin.

Columbian yliopistossa konekäden kehitystyöhön osallistuneen Hod Lipsonin mukaan tietoiset robotit olisivat suurempi juttu kuin mahdollisuus parantaa syöpä – sillä tällainen robotti suoriutuisi siitä ja monesta muustakin tehtävästä.

Kaikki tutkijat eivät suhtaudu tulevaisuuteen yhtä valoisasti.

Monet ovat huolissaan

Vuonna 2017 yli tuhat tekniikan ja tekoälyn asiantuntijaa kirjoitti avoimen kirjeen maailmanyhteisölle. Siinä esitettiin huoli itsenäisesti ajattelevien robottien aiheuttamasta vaarasta.

Uhkien voidaan nähdä toteutuvan sodissa. Esimerkiksi Kargu-2-droonit ampuivat Libyassa kapinallisjoukkoja itsenäisesti. Hyökkäystä pidetään ensimmäisenä varmana todisteena täysin autonomisten asejärjestelmien käytöstä konflikteissa.

Robotit saattavat kuitenkin olla hengenvaarallisia myös siviilielämän puolella.

Hyviä esimerkkejä löytyy maailmankuulujen robottikoirien joukosta. Niistä tunnetuin lienee yhdysvaltalaisen Boston Dynamics -yhtiön kehittämä Spot.

Kyvykäs kone-eläin muun muassa nousee portaita ja ylittää esteitä ketterästi. Siten se sopii sellaisiin tehtäviin kuin pomminraivaukseen tai luonnonmullistuksen uhrien auttamiseen.

Vahvasta ja kestävästä robottikoirasta voivat kuitenkin kiinnostua vaikkapa terroristit. Sen on jo nähty videolla ampuvan konetuliaseella, joka on kiinnittetty sen selkään. Katsojamäärät kertovat, että tällaiset videot kiinnostavat.

Vikkelät ja väsymättömät robotit, joilla voi pian olla aseistuksen lisäksi tietoisuus, huolestuttavat monia. Kehitysnäkymiä pidetään pelottavina myös monissa robotiikkayrityksissä.

Boston Dynamics oli yksi niistä kuudesta yhtiöstä, jotka esittivät vuonna 2022 yhteisen julkilausuman. Siinä kiellettiin muuttamasta robotteja aseiksi tai muiksi vahingonteon välineiksi.

Robotit voivat kuitenkin olla vaarallisia ilman aseitakin.

Itsenäisyys on uhka

Mikä tahansa tietokone voidaan hakkeroida. Siten myös robottien ”aivot” ovat vaarassa. Ajatellaanpa vaikka pientä maastokelpoista Huskyä, joka voi kuljettaa esimerkiksi radioaktiivista jätettä.

Robotti tekee vaarallisen työn ihmisen puolesta, mutta se on periaatteessa hakkeroitavissa ja pakotettavissa vahingoittamaan ihmisiä säteilevillä aineilla.

Vaikka robotit olisi suojattu hyvin hakkerointiyrityksiä vastaan, on olemassa vaara, että ne toimivat väärin. Tällaisia tapauksia on ilmennyt muun muassa autonomisissa ajoneuvoissa.

Vuonna 2018 itseohjautuva Uber-auto ajoi polkupyörää taluttaneen 49-vuotiaan naisen päälle, koska tekoäly ei tehnyt ajoissa päätöstä väistöliikkeestä. Onnettomuuden uhri kuoli vammoihinsa.

Ja vuoden 2023 alussa julkaistun raportin mukaan Teslan automaattiohjauksesta vastaavalla tekoälyllä oli peräti 19 ihmishenkeä omallatunnollaan.

Pahin pelko liittyy kuitenkin siihen, että neljännen asteen tekoäly, joka vaistoaa ja tiedostaa ihmismäisesti, villiintyy niin, ettei se ole enää hallittavissa.

Tuhon tie voi alkaa klemmareista

Hyvin kehittynyt tekoäly lisää arvaamattomuutta, joka vaikeuttaa sen ennustamista, kuinka robotit ajattelevat ja käyttäytyvät. Tätä mieltä on muun muassa filosofi, tulevaisuustutkija Nick Bostrom.

Kun roboteista tulee tarpeeksi älykkäitä, ne voivat hyvistä tarkoitusperistä huolimatta muuttua hengenvaarallisiksi.

Bostrom tunnetaan etenkin ajatuskokeesta, jossa kehittyneelle tekoälylle on annettu tehtäväksi valmistaa niin paljon paperiliittimiä kuin mahdollista. Se tulee kuitenkin siihen tulokseen, että tuotanto kasvaa, kun ihmisiä ei enää ole. Syynä on se, että ihmiset ovat potentiaalisia häiriötekijöitä, jotka voivat esimerkiksi sammuttaa koneen.

Ihmiset saattaisivat myös kelvata liittimien raaka-aineeksi.

Bostrom loi kauhukuvan tähdentääkseen sitä, että tietoista robottia on mahdoton kontrolloida silloinkin, kun sen tehtävä on yksinkertainen ja käytännöllinen.

Vaikka robotiikkayritykset varoittavat luomustensa käyttämisestä aseina, ne suhtautuvat toiveikkaasti tulevaisuuteen. Ne näkevät ”ihmisten ja koneiden työskentelevän rinnakkain ja ratkaisevan yhdessä ihmiskunnan ongelmia”.

Jo edesmennyt fyysikko Stephen Hawking ei osannut tässä asiassa valita puoltaan, sillä hän totesi vuonna 2018 tekoälyn kehitysnäkymistä näin:

”Tekoälystä voi tulla joko paras tai pahin ihmiskunnalle tapahtunut asia.”