Rakennukset kierrätetään osina: Tervetuloa oikea LEGO-kaupunki
Rakentamisen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on kuusi prosenttia. Määrä voidaan puolittaa jo vuoteen 2030 mennessä kierrättämällä rakennusmateriaaleja. Puretuista rakennuksista talteen otettuja aineita käytetään uudestaan valmisosina.
Alankomaihin sotaa paennut ukrainalaisperhe valmistelee kotimatkaa. Huone on täynnä pahvilaatikoita, joissa on perheenjäsenten henkilökohtaisia tavaroita.
Sota on loppunut Ukrainassa, ja pakolaiset voivat palata sinne. Mutta minne he muuttavat? Monet kaupungithan ovat raunioina. Palaajien ei tarvitse kuitenkaan olla huolissaan: he saavat alankomaalaisen asunnon mukaansa rakennussarjana.
Visio saattaa vaikuttaa villiltä, mutta alankomaalaisen yrittäjän Michel Baarsin mukaan se on toteutettavissa ja vieläpä kannattavasti.
”Haluan antaa kaikille Alankomaissa asuville ukrainalaispakolaisille talon. Kun he palaavat Ukrainaan, he ottavat asunnon mukaansa”, kertoo Baars Tieteen Kuvalehdelle.
Rakennukset koostuvat moduuleista, jotka voidaan LEGO-palikoiden tapaan liittää toisiinsa. Valmisosista koottavat talot eivät ainoastaan helpota sodan jälkeistä jälleenrakentamista, vaan ne myös vihertävät rakennusalaa ja auttavat vähentämään purkujätteen määrää miljoonilla tonneilla.
Haluan antaa kaikille Alankomaissa asuville ukrainalaispakolaisille talon. Kun he palaavat Ukrainaan, he ottavat asunnon mukaansa. Yrittäjä Michel Baars
Uudelleenkäytöstä helpompaa
Rakennusalalla on suuri tarve tehostaa kierrätystä. EU:n tilastojen mukaan purkumateriaalien ja muiden hylkyaineiden osuus Euroopan koko jätemäärästä on yli kolmasosa.
Rakentaminen aiheuttaa kuusi prosenttia maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä. Lukua voitaisiin pienentää huomattavasti käyttämällä vanhoja materiaaleja uudelleen.
Eurooppa hukkuu purkujätteisiin
Rakentamisen (keltainen) osuus EU:n koko jätemäärästä on peräti 35 prosenttia, ja 28 prosenttia siitä on peräisin raaka-aineiden hankinnasta, kuten kaivostoiminnasta (punainen). Kotitaloudet (liila) tuottavat kahdeksan prosenttia jätteistä, ja teollisuuden (vihreä) osuus niistä on kymmenen prosenttia. Moduulirakenteiset rakennukset voivat pienentää jätekuormaa, ja materiaalien kierrätystä yritetään tehostaa uusilla tekniikoilla.
Mahdolliset hyödyt innostivat alankomaalaista yrittäjää Michel Baarsia ideoimaan helposti kierrätettävän moduulitalon, joka perustuu purkumateriaaleihin. Baars puhuu kaupunkikaivoksista viitatessaan rakennusaineiden lähteeseen. Hänen mukaansa purettavista kohteista kannattaa kahmia arvometallien lisäksi paljon muutakin.
”Olen luvannut Alankomaiden rakennusalalle, että emme hävitä. Otamme talteen”, tähdentää Michel Baars Tieteen Kuvalehdelle.
Vuonna 2020 Alankomaissa rakennusteollisuuden osuus raaka-aineiden kulutuksesta oli puolet, jätteiden tuotannosta 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä yli kolmasosa.
Maa pyrkii kuitenkin siirtymään vuoteen 2050 mennessä kiertotalouteen, jossa jo olemassa materiaaleja ja tuotteita ei hävitetä, vaan ne säilytetään esimerkiksi kierrättämällä, korjaamalla ja kunnostamalla niiden elinkaaren pidentämiseksi.
New Horizon -yhtiö on kehittänyt menetelmän, jolla betoni voidaan hajottaa alkutekijöihinsä. Kierrätettäviä kiviaineksia ja sementtiä käytetään uudelleen betonin ilmastokuorman pienentämiseksi.
Michel Baarsin yritys New Horizon on ottanut talteen rakennusaineita viimeisten viiden kuuden vuoden aikana muun muassa betoni- ja tiilirakennuksista. Hänen mukaansa neljä viidesosaa kierrätettävästä purkumateriaalista on kiveä ja betonia. Lisäksi saadaan hyötykäyttöön paljon puutavaraa, sähköjohtoja, ovia, alumiinia ja terästä.
”Näiden materiaalien kierrätysprosentti voidaan nostaa 95:een, mutta tavoitteen saavuttaminen vaatii innovatiivisia ratkaisuja”, painottaa Michel Baars.
Yrittäjä itse on ratkaissut betonialan ongelmia. New Horizon onkin nykyään Alankomaiden suurin kierrätysbetonin toimittaja. Vanha betoni hajotetaan alkutekijöihinsä, ja aineksia käytetään valmisosien, kuten perustuksiin sopivien harkkojen, valmistukseen.
Olen luvannut Alankomaiden rakennusalalle, että emme hävitä. Otamme talteen. Yrittäjä Michel Baars
Kaupunkikaivostoimintaa harjoittava Baarsin yritys ei ainoastaan näytä, mitä materiaaleja voidaan käyttää uudelleen, vaan se myös paljastaa, kuinka tulevaisuudessa pitää rakentaa, jotta taloja voidaan kierrättää helposti. Nykyisenlaiset rakennuksethan ovat tässä mielessä hyvin ongelmallisia. Esimerkiksi tiiliä voi olla niin vaikea irrottaa ehjinä ja puhdistaa laastista, että uudelleenkäyttö kaatuu siihen.
Rakennusten kierrättämisen haasteita
Talon käyttökelpoisia materiaaleja kannattaa käyttää uudelleen – ja mieluiten alkuperäisellä tavalla. Puutavaraa, rakennuskiviä ja komposiitteja, kuten lasikuidulla lujitettuja muoveja, on kuitenkin usein hyvin hankala kierrättää.
Kokemuksia keräävän New Horizonin ja muiden rakennusalan toimijoiden yhteenliittymän, Circular Design Collectiven, mukaan on selvää, että tulevaisuudessa pitää rakentaa toisella tavalla kuin on totuttu: rakennukset tulisi voida koota ja purkaa yhtä helposti kuin LEGO-talot.
Koti otetaan mukaan
Moduulirakentaminen on sinänsä vanha keksintö, ja menetelmää käytettiin muun muassa Etelä-Koreassa 2018 järjestettyjen talvikisojen olympiakylässä. Rakennukset purettiin ja pystytettiin uudestaan toisaalla asuintaloiksi.
Moduulien etuihin kuuluu tehdasvalmisteisuus. Koska tuotanto tapahtuu sisätiloissa, laatu ei kärsi esimerkiksi säiden vaihtelusta.
”Kyse on uudenlaisesta teollisesta rakentamisesta”, selittää tanskalaisen Ålborgin yliopiston rakennustekniikan laitoksen vanhempi tutkija Torben Valdbjørn Rasmussen.
”Menetelmä sopii hyvin pienrakentamiseen, jossa käytetään luonnonmateriaaleja, sillä kaikki voidaan valmistaa säädellyissä kosteus-, lämpötila- ja työskentelyolosuhteissa”, toteaa Rasmussen.
Moduulirakennus voidaan koota moneen muotoon – myös monikerroksisena. Alankomaista Ukrainaan palaavat pakolaiset saavat ottaa kotinsa mukaan.
Rakennusmoduulien historia on itse asiassa pitkä. Esimerkiksi Tanskan pääkaupungissa Kööpenhaminassa hyödynnettiin niitä runsaasti 1980- ja 1990-luvuilla, jolloin monia vanhoja kerrostaloja nykyaikaistettiin. Eri kerroksissa sijaitseviin asuntoihin saatiin moduulikylpyhuoneet pinoamalla ne sisäpihan puolelle.
”Jo tuolloin tajuttiin, että moduulirakentamisessa on järkeä”, toteaa Torben Valdbjørn Rasmussen ja jatkaa:
”Moduulien ei kuitenkaan tarvitse olla tehdasvalmisteisia. Ne voivat olla vaikka vanhoja kontteja. Usein niihin on tarkoitus pikamajoittaa tilapäisesti esimerkiksi tsunamin tai muun luonnonmullistuksen takia kotinsa menettäneitä.”
Tutkijat tykkäävät moduuleista
Moduulirakentamista puoltavia seikkoja on paljon. Kolmen korealaisen rakennustekniikan tutkijan vuonna 2022 laatima laaja katsausartikkelil summasi niitä.
Konttikodit kiinnostavat entistä enemmän tavallisia taloja edullisempina asuinpaikkoina.
Rakentaminen sujuu sutjakammin, kun käytetään moduuleja. Tavallisen talon pystyttäminen kestää usein jopa kaksi kertaa niin kauan. Aika on tunnetusti rahaa, eikä rakennustyömaa aiheuta naapurustolle pitkään häiriötä, kun valmista syntyy nopeasti.
Lisäksi moduulit valmistetaan valvotuissa olosuhteissa. Se takaa tasaisen hyvän laadun. Koska vauriot ja muut virheet ovat harvinaisia, hylättävää ei juuri synny. Sen ansiosta myös jätemäärä jää 65 prosenttia pienemmäksi. Asiaan vaikuttaa myös se, että materiaalin menekki on määritettävissä tarkasti vakiomittojen vuoksi.
Moduulirakentamista pidetään turvallisena. Työntekijöillä onkin yhdysvaltalaisessa Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa tarkastetun väitöskirjan mukaan peräti 80 prosenttia pienempi tapaturmariski kuin tavallisilla rakennustyömailla työskentelevillä.
Kun otetaan huomioon vielä se, että moduuleja voidaan valmistaa sarjatuotantona, rakennuskustannukset pienenevät merkittävästi.
Moduulit lisäävät muunneltavuutta
1. Tehdas tehostaa rakentamista
Moduuleja valmistetaan hallissa yleensä sarjatuotantona. Sisätiloissa tuotanto on suojassa sään vaihteluilta. Tutkimusten mukaan moduulirakentaminen on tavallista edullisempaa ja ympäristöystävällisempää.
2. Talo nousee nopeasti
Rakennuspaikalle maanteitse kuljetettuja moduuleja siirretään nosturilla. Niitä voidaan panna vierekkäin ja päällekkäin. Moduulien viemäri-, vesi- ja sähköputket ovat valmiina liitettäviksi alueen infrastruktuuriin. Asuntoihin päästään muuttamaan puolta lyhyemmässä ajassa.
3. Kokonaisuutta voidaan muuttaa
Jos moduuli vahingoittuu esimerkiksi myrskyssä tai tulipalossa, se voidaan vaihtaa. Asunnon kokoa on myös helppo muuttaa joko poistamalla tai lisäämällä moduuleja. Moduuleja on siis mahdollista ostaa lisää ja myydä pois.
Torben Valdbjørn Rasmussenin mukaan moduulirakenteiset talot ovat helposti muunneltavia. Hän perustelee käsitystään näin:
”Moduulitalojen asukkaat voivat halutessaan sekä suurentaa että pienentää asuntojaan. Muutoksia on mahdollista tehdä huone kerrallaan. Joskus jokin moduuli pitää vaihtaa esimerkiksi vesivahingon takia. Vaikkapa homeen turmelema moduuli voidaan viedä tehtaaseen kunnostettavaksi tai korvata täysin uudella.”
Moduulirakentamisella on toki myös rajoituksensa. Esimerkiksi moduulit eivät voi olla kovin suuria, koska ne pitää kuljettaa tontille yleensä maanteitse. Siihen, kuinka iso moduulista saa tulla, riippuu rekka-autosta ja tieverkosta. Moduulit pitää myös valmistaa laadukkaista ja kestävistä materiaaleista.
Kultaisia taloja
Michel Baarsin mukaan nykyään rakennetaan huonoista aineista. Käytetään esimerkiksi ruostuvaa rautaa ja säröilevää betonia. Siksi uudet talot eivät ole minkään arvoisia sitten, kun ne tulevat käyttöikänsä päähän ehkä jo 40–60 vuoden kuluttua. Ainakaan kaupunkikaivostoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna.
”Talot tulee rakentaa kullasta eli laadukkaista materiaaleista, jotta ne säilyttävät arvonsa kauemmin kuin kymmenen vuotta. Tällaisia rakennuksia on helppo kierrättää tulevaisuudessa”, selittää Baars.
Torben Valdbjørn Rasmussen katsoo moduulirakentamisen olevan hinta-laatusuhteen ja etenkin kierrätettävyyden osalta tulevaisuuden ratkaisu. Hän varoittaa kuitenkin suuresta ongelmasta:
”Kuluttajat pitäisi saada vaatimaan moduulirakentamista. Koska rakennusalaa ohjaa kysyntä, yhtiöt ovat rakentaneet sitä, mitä ihmiset haluavat. Ikävä kyllä yksilöllisyyden ihanteen takia kaikki toivovat jotain sellaista, jollaista ei ole kenelläkään muulla. Tästä ajattelutavasta tulisi päästä eroon.”
Ukrainalaispakolaiset voivat olla uuden ajan airuita. Kun he pääsevät takaisin kotimaahan ja oman katon alle, he tuskin murehtivat sitä, että kaikki asuvat samanlaisissa asunnoissa.