Lynetteholm-piirros

Kiistellyn tekoniemen on määrä suojata Kööpenhaminaa ilmastonmuutokselta

Merenpinnan nousu ja voimakkaat myrskyt uhkaavat Tanskan pääkaupunkia, mutta ongelma aiotaan ratkaista yhdellä Pohjoismaiden suurimmista rakennushankkeista. Siinä 80 miljoonaa tonnia maata kipataan Juutinraumaan uudeksi kaupunginosaksi. Lue lisää Lynetteholmin jättihankkeesta.

Merenpinnan nousu ja voimakkaat myrskyt uhkaavat Tanskan pääkaupunkia, mutta ongelma aiotaan ratkaista yhdellä Pohjoismaiden suurimmista rakennushankkeista. Siinä 80 miljoonaa tonnia maata kipataan Juutinraumaan uudeksi kaupunginosaksi. Lue lisää Lynetteholmin jättihankkeesta.

Claus Lunau

2000-luvun loppupuolella voimakkaat myrskyt kuljettavat Juutinraumassa vaahtopäitä kohti Kööpenhaminaa. Vuosisadan loppuun mennessä ilmastonmuutos on jo johtanut merenpinnan nousuun noin 70–100 senttimetrillä nykytasoon verrattuna, ja kovat luoteistuulet nostavat merenpintaa vielä pari metriä lisää.

Ilman riittävää suojaa merta vastaan vesi pääsisi tulvimaan niin lentokentälle, metroverkostoon kuin suureen osaan keskustaakin, mikä aiheuttaisi miljardivahingot.

Mutta aaltojen tiellä seisoo valtava keinotekoinen niemi, joka on rakennettu 80 miljoonasta tonnista maata. Niemi on rakennettu 30 vuoden kuluessa hitaasti kuorma kerrallaan niin, että se nyt suojaa rannikkoa ja kaupunkia merenpinnan nousulta ja myrskyvuoksilta.

Lynetteholmin kartta

Lynetteholmia rakennetaan Kööpenhaminan koillisosaan Refshaleøenin tekosaaren ja Nordhavnin väliin. Keinotekoisen niemen on tarkoitus suojella Tanskan pääkaupunkia myrskyvuoksilta.

© Malene Vinther & Shutterstock

Näin kuuluu Lynetteholmin rakentamisen perusteena oleva visio. Vuoden 2050 tienoilla proomujen ja kaivinkoneiden uurastuksen jälkeen valmistuu Kööpenhaminan uusi kaupunginosa, johon tulee asuntoja 35 000 asukkaalle.

Ainoa peruste, jolla hanke on nyt poliittisesti hyväksyttävissä on, että tekoniemi suojaa kaupunkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan. Lynetteholmin tekoniemi voi kuitenkin olla myös ratkaisu Kööpenhaminan nouseviin asuntohintoihin, sillä se lisäisi asuntotarjontaa merkittävästi.

Keinotekoisen niemen olisi tarkoitus myös vähentää liikenteen määrää Kööpenhaminan keskustassa, kun niemen kautta rakennettaisiin uusi metrolinja ja satamatunneli, joka ohjaisi liikennettä keskustan ohi.

Mutta jo ennen rakennustöiden alkamista jättihanke on kohdannut suurta vastustusta niin kaupunkilaisten, ympäristöjärjestöjen, lähikuntien kuin salmen toiselta puolelta ruotsalaisten naapureidenkin taholta.

Niemi rakennetaan ylijäämämaasta

Ajatus keinotekoisen niemen rakentamisesta kaupungin suojaamiseksi ja lisätilan tarjoamiseksi ihmisille ja yrityksille ei ole uusi. Christianshavnin kaupunginosa perustettiin vuonna 1617 kuningas Kristian IV:n määräyksellä, jotta saatiin lisää tilaa kauppayhtiöille ja vahvistettiin Juutinrauman puolustusta.

Myös tällä kertaa ajatuksena on parantaa Kööpenhaminan puolustusta – mutta vihollisena ei enää ole Ruotsin laivasto.

Lynetteholmin tekoniemen suunnitelmaa esiteltäessä vuonna 2018 Tanskan silloinen pääministeri Lars Løkke Rasmussen kertoi hankkeen ratkaisevan kolme erillistä ongelmaa: liikenneongelmat, asuntopulan ja kaupungin suojaamisen ilmastonmuutokselta.

Lynetteholmin hanke ratkaisisi samalla myös neljännen ongelman eli mihin laittaa kaikki ylijäämämaa, jota kertyy tulevina vuosikymmeninä Kööpenhaminan ja sen ympäryskuntien rakennushankkeista.

Lynetteholm luftfoto
© COWI/Arkitema/Tredje Natur

Rakennushankkeiden ylijäämämaasta rakentuu 30 vuodessa uusi kaupunginosa

Lynetteholm rakentuu 80 miljoonasta tonnista maata, jota saadaan lähiympäristön rakennushankkeista. Kahdessa vaiheessa tehtävät työt ulottuvat kolmelle vuosikymmenelle.

Lynetteholm-piirros
© Malene Vinther & Shutterstock

2023: Ensimmäinen vaihe

Rakennushankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan tie niemelle, maan vastaanottopaikka ja sorasta ja kivestä alueen ulkoreuna. Kun ensimmäinen vaihe on valmis, tätä Lynetteholmin eteläisintä osaa voidaan alkaa täyttää maalla.

Lynetteholm-piirros
© Malene Vinther & Shutterstock

2025: Padot muodostavat ulkorajat

Lynetteholmin rantaviivasta tulee yhteensä 7 kilometriä pitkä, ja se valmistuu hankkeen toisessa vaiheessa, joka ulottuu vuoteen 2025. Niemen pohjois-, itä- ja länsireunoille rakennetaan padot sorasta ja kivenlohkareista, ja vuonna 2026 voidaan myös niemen pääosaa alkaa täyttää maalla.

Lynetteholm-piirros
© Malene Vinther & Shutterstock

2050: Niemi on valmis rakentamiseen

Lynetteholmin on tarkoitus olla valmis vuonna 2050, kun sinne on saatu vietyä 80 miljoonaa tonnia maata. Maata tulee kuljettaa 2,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Niemen rantaviiva Juutinraumaan päin muodostuu muun muassa hiekkarannoista, metsistä ja ruovikoista, jotka suojaavat samalla niemeä ja kaupunkia myrskyvuoksilta.

Maan vastaanottamista varten rakennetaan maan vastaanottopaikka Refshaleøenille. Vastaanottopaikka varustetaan esimerkiksi vaa'alla, joka punnitsee kuorma-autojen tuomat maalastit, ja renkaanpesupaikalla, jossa kuorma-autojen renkaat pestään, jotta ne eivät kuljeta turhaan kivipölyä kaupungin kaduille maalasteja viedessään.

Maan dumppaus mereen lopetettiin

Lynetteholmin rantaviivojen eli ulkorajojen rakentaminen aloitettiin joulukuussa 2021. Tässä ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan niemen seitsemän kilometrin mittainen rantaviiva.

Juutinrauman suuntaan olevan ulkorajan muodostaa pato tai valli, joka rakennetaan Norjasta tuodusta hiekasta ja kivestä. Padosta tulee merenpohjassa 65 metriä leveä ja 18–20 metriä korkea. Kolme metriä pinnan yläpuolelle nousevan padon tarkoituksena on muodostaa kestävä suoja ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan.

Rantaviiva myrskyvuoksi

Lynetteholmin rannat ja metsät suojaavat aikanaan Kööpenhaminaa tehokkaasti Itämeren myrskyvuoksilta.

© COWI/Arkitema/Tredje Natur

Ajatuksena on, että hiekka- ja pikkukivirannoista koostuva keinotekoinen rantaviiva toimii aallonmurtajana ja vähentää myrskyvuoksien voimaa tehokkaammin kuin perinteiset rantavallit.

Mutta ennen kuin rantaviiva ja muu osa niemeä voidaan rakentaa, perustuksista on saatava riittävän vahvat. Merenpohja arvioitiin nykykunnossaan liian pehmeäksi rakentamiseen, joten siitä piti kaapia kaivinkoneella kerros pois ennen rakentamista.

Merenpohjan pintakerroksissa oli esimerkiksi raskasmetalleja, joten maakerros poistettiin pohjasta ja vietiin kuivalle maalle Refshaleøenille. Loput merenpohjasta kaivetusta maasta vietiin vuoden 2022 puolivälissä kahdelle ennalta sovitulle meriläjitysalueelle Køgenlahdella.

Meriläjitystä tehtiin pohjasta aukeavan proomun avulla. Proomu pystyi purkamaan pohjansa avaamalla lastinsa suoraan mereen.

Lynetteholmin alla olevasta merenpohjasta pitää saada riittävän vakaa ja niemeä ympäröivistä laivaväylistä riittävän syvät, joten urakka vaatii massiivisia määriä ruoppausta.

Kaivinkone merellä
© Johan Nilsson/TT/Ritzau Scanpix

1. Kaivinkoneet ruoppaavat rantaviivan

Merenpohja on nykyisellään liian pehmeää kannattelemaan Lynetteholmia ympäröiviä valleja. Siksi pohjaa pitää ruopata ja pehmeä aines korvata hiekalla, joka muodostaa vakaan perustan rakentamiselle. Merenpohjaa ruopataan yhteensä noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä.

Hiekkapadot
© Femern A/S

2. Hiekkapatoa vahvistetaan kivellä

Juutinraumaan päin aukeava ranta suojaa niemeä ja kaupunkia ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, joten sinne rakennetaan pato, jonka ydin on hiekkaa ja jonka päällä on 300–1000 kiloa painavia kiviä muun muassa Norjasta. Padosta tulee pohjassa 65 metriä leveä ja 18–20 metriä korkea.

Byggejord i Lynetteholm
© Jens Dresling/Ritzau Scanpix

3. Maata tarvitaan 80 miljoonaa tonnia

Kuorma-autot ja laivat kuljettavat sekä puhdasta että likaista maata Lynetteholmiin, jossa puhdistettu maa-aines käytetään niemen pintakerroksiin. Laskelmien mukaan Lynetteholmiin on kuljetettava maata joka päivä 350 kuorma-autolastillisen verran.

Toukokuussa 2022 poliitikot sopivat kuitenkin maa-aineksen dumppauksen lopettamisesta, sillä mereen dumpatun maa-aineksen pelättiin merivirtojen vaikutuksesta ajautuvan kauas toivotulta alueelta ja vaikuttavan siten merenpohjaan paljon aiottua laajemmalla alueella.

Juuri maa-aineksen dumppaus mereen on ollut ympäristöjärjestöjen, ruotsalaisviranomaisten ja Køgenlahteen rajoittuvien Kööpenhaminan ympäryskuntien kritiikin kohteena.

Tanskalaisissa insinöörialan lehdissä on nyttemmin kirjoitettu, että alkuperäiset arviot siitä, että merenpohjasta kaivettu maa-aines olisi liian pehmeää rakentamisen pohjaksi, olivat liian hätäisiä. Liikenneministeriö on nyt päättänyt, että tätä maa-ainesta voidaan sittenkin käyttää Lynetteholmin täyttämiseen.

Myrkyllinen vaahto riesana satamassa

Niemen ääriviivat rakennetaan kahdessa vaiheessa vuoteen 2026 mennessä. Tällöin rakennetaan muun muassa valleja ja valmista rantaviivaa sekä ruopataan laivaväyliä ja rakennetaan teitä kuorma-autojen käyttöön.

Rakennustyöt ovat kuitenkin kohdanneet ongelmia nyt jo ensi vaiheissa. Kun mereen on dumpattu hiekkaa, se on saanut merenpohjan orgaanisen aineksen liikkeelle ja aikaansaanut niin kutsuttua proteiinivaahtoa, joka huhtikuussa 2022 sai aikaan paksun vaahtomaton Margretheholmin satamaan.

Proteiinivaahtoa satamassa

Merenpohjan kaivuutöistä aiheutunut proteiinivaahto kertyi paksuksi matoksi rakennustöiden liepeillä sijaitsevaan Margretheholmin satamaan.

© Anders Bruun

Analyysien mukaan vaahto sisältää suuria pitoisuuksia esimerkiksi raskasmetalleja, joten Kööpenhaminan kaupungin tekninen- ja ympäristöhallinto selvittää nyt, aiheuttaako vaahto vaaraa terveydelle.

Sillä välin ensimmäiset kuormat läjitysmaata ovat alkaneet jo saapua Lynetteholmiin. Seuraavien 30 vuoden aikana niemi pitää täyttää 80 miljoonalla tonnilla maata, jotta se yltää merenpinnan yläpuolelle.

Aikataulu on laskettu Nordhavnin kaupunginosan rakentamisesta kertyneen tiedon pohjalta. Nordhavniin viedään noin 2,6 miljoonaa tonnia maata vuodessa.

Lynetteholmin rakentamisen arvioidaan maksavan noin 460 miljoonaa euroa. Rakennustyöt rahoitetaan käyttämällä niemen läjitykseen ylijäämämaata Kööpenhaminan ja ympäröivien alueiden rakennushankkeista, joiden tekijät maksavat päästäkseen ylijäämämaasta eroon.

Jos laskelmat pitävät paikkansa, ylijäämämaan käyttö turvaa hankkeen taloudellisen puolen ja on samalla esimerkki kiertotaloudesta, jossa yhden rakennushankkeen ylijäämäresursseja ja -materiaaleja voidaan käyttää jossakin toisessa hankkeessa.

Lisää teitä, lisää liikennettä

Lynetteholmin tavoitteena on myrskyvuoksilta suojautumisen lisäksi tarjota myös 35 000 uutta asuntoa, joiden on tarkoitus helpottaa Kööpenhaminan asuntopulaa. Myös liikenne Kööpenhaminassa saa kaivattua lisätilaa.

80 miljoonaa tonnia maata kipataan Juutinraumaan.

Eräs osa ratkaisua on satamatunneli, joka siirtää liikennettä Kööpenhaminan keskustan ulkopuolelle. Satamatunnelista tulee 10–11 kilometriä pitkä, ja siinä on kaksi kaistaa molempiin suuntiin. Alustavien laskelmien mukaan liikenne Kööpenhaminan keskustassa voi vähentyä merkittävästi – paikoitellen jopa 80 prosenttia.

Tunnelin kriitikot ovat huomauttaneet, että tiekapasiteetin lisääminen tuo yleensä vain lyhytaikaista helpotusta, koska teiden parantaminen lisää useimmiten myös liikennettä.

Ilmiö tunnetaan nimellä Downs-Thomsonin paradoksi, jonka mukaan teiden parantaminen ei juuri koskaan vähennä liikennettä. Se voi päinvastoin jopa pahentaa tilannetta, jos teiden parantaminen vähentää esimerkiksi julkisen liikenteen käyttöä.

Jos kaikki menee suunnitellusti, Tanskan pääkaupungissa on 50 vuoden päästä enemmän asuntoja, vähemmän liikennettä ja suoja merta vastaan. Kiistelty hanke tulee kuitenkin todennäköisesti kohtaamaan vielä vastoinkäymisiä ja protesteja.