Mikään eläinlaji ei ole jättänyt maapalloon yhtä selvää jälkeä kuin ihminen. Pelkästään ihmismäärä, 7,8 miljardia, on murskaava: ihmiskunnan massa on kuusi kertaa niin suuri kuin luonnonvaraisten nisäkkäiden.
Lisäksi ihmiskunnan lähihistoria näkyy niin selvästi planeetassa, että geologit harkitsevat omistavansa ihmislajille oman geologisen kauden, antroposeenin.
Ihmisen jäljet pysyvät
Ihminen on kajonnut luontoon ja käyttänyt fossiilisia polttoaineita sekä ydinvoimaa ja -aseita maapalloa peruuttamattomasti muuttavalla tavalla. Jäljet voivat olla havaittavissa vielä kauan sen jälkeen, kun ihmislaji on hävinnyt.
Sadan viime vuoden aikana ihmiskunnan tuotanto (punainen käyrä) on kasvanut rajusti ja on nyt suurempi kuin maapallon biomassa (vihreä käyrä). Y-akseli ilmaisee painon biljoonina tonneina. Oikeanpuoleisessa pylväässä paino on jaettu betonin (A), kiviainesten (B), tiilien (C), asfaltin (D) ja metallin (E) kesken.
Israelilaisen Weizmannin tiedeinstituutin mukaan ihmiskunta on sivuuttamassa tärkeän merkkipaalun. Laskelmien mukaan ihmisen tuotteet painavat nyt yhtä paljon kuin elävä luonto.
Tutkijat ovat jakaneet tuotannon viiteen pääryhmään sen mukaan, mihin aineisiin se perustuu: betoniin, tiiliin, asfalttiin, metalliin ja kiviaineksiin, kuten hiekkaan ja soraan.
Kokonaispaino nousee peräti 1,1 biljoonaan tonniin. Se vastaa olemassa olevaa biomassaa. Eikä luvussa ole otettu huomioon ihmiskunnan jätteitä.
Kiinan Jangtsejoella kuvatun padon kaltaiset rakennelmat ovat raskasta tekoa. Jo pelkkä betoni painaa yli 60 miljoonia tonnia.
Ihmiskunnan tuotanto alkoi kasvaa toden teolla reilut sata vuotta sitten. Tutkijoiden mukaan se vastasi vuonna 1900 vain kolmea prosenttia biomassasta.
Sittemmin tuotannon kokonaispaino on kaksinkertaistunut keskimäärin 20 vuodessa. Nykyään valmistetaan viikossa maapallon väestön painon verran uutta infrastruktuuria ja tavaraa.
