Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Hirviökoneet yhdistävät Eurooppaa

Maailman pisintä uppotunnelia rakennetaan vihdoinkin. 2 200 000 tonnia graniittia on nyt tulossa Tanskaan, jotta niiden varaan voidaan perustaa jättiläismäinen betonielementtitehdas.

Van Oord

Simson on nälkäinen. Raskaan sarjan kaivuri vaatii maarakennuskoneena päivittäisen annoksensa merenpohjaa. Sen ahnas kauha kahmaisee kerralla 34 kuutiometriä hiekkaa, levää ja kiveä eli 300 kottikärryllistä.

Kaivinkoneelle tekee seuraa kaksi muuta mastodonttia: kivenkippaajat Fetsy ja Bolle VIII, joiden päiväannos on noin 500 tonnia graniittia.

Kolmikko rehkii ajan mittaan maailman pisimmäksi uppotunneliksi rakentuvan Fehmarninsalmen meritunnelin ensimmäisen urakan kimpussa.

Syntymässä on uusi kiinteä yhteys Tanskan ja Saksan ja samalla Skandinavian ja Keski-Euroopan välille. Se lyhentää autolla ja junalla liikkuvien matka-aikoja selvästi ja säästää ympäristöä, kun rahtikuljetukset siirtyvät sähköradalle.

Konehirmut siirtävät miljoonia tonneja hiekkaa, kiviä ja soraa

Kaikki on extra largea, kun yksi maailman suurimmista merityökoneista rupeaa hommiin Rødbyhavnissa Fehmarnin uppotunnelihankkeen ensimmäisessä rakennusvaiheessa.

Meritunneli oli vuosia silta

Fehmarninsalmi erottaa Tanskan Lollandin ja Saksan Fehmarnin. Se on ollut tuhansien vuosien ajan liikenteen solmukohta sekä ihmisille että eläimille.

Saksan ja Tanskan välinen kulkureitti on tarjonnut käytävän muuttolinnuille, haahkoille, joutsenille ja hanhille, jotka tarkkailevat tilannetta rannikolta ja käyvät nappaamassa simpukoita, taskurapuja ja meritähtiä lentäessään Ranskasta Siperiaan tai sieltä takaisin.

Meressä uiskentelevat sillit, turskat ja kampelat, ja sen pinnalla näyttäytyvät pyöriäiset, kirjohylkeet ja hallit.

Fehmarninsalmen alittava uppotunneli yhdistää Tanskan Rødbyn ja Saksan Puttgardenin.

© Malene Vinther

Arkeologit ovat esittäneet, että Keski-Euroopasta muutti noin 6 000 vuotta sitten maanviljelijöitä Fehmarninsalmen kautta Skandinaviaan perustaakseen sinne viljelykulttuurin.

Nykyään tuhannet laivat kulkevat salmen kautta, ja se kuuluukin Tanskan vilkasliikenteisimpiin vesialueisiin. Osa tästä liikenteestä aiotaan ohjata veden alle.

Fehmarninsalmen yhteyttä suunniteltiin jo vuonna 1936, mutta tuumasta ei tahdottu päästä toimeen. Vuosikymmenien ajan ajatuksena oli rakentaa silta, ja vasta 2010 uppotunneli syrjäytti sen muun muassa haahkojen vuoksi.

Sillasta olisi paljon enemmän haittaa muuttaville linnuille, todettiin ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tunneli vahingoittaa tietenkin luontoa, mutta vain lyhytaikaisesti.

13 km nykyistä ennätyksenhaltijaa pitempi tulee Fehmarnin tunnelista.

Vuonna 2015 valtio-omisteinen yhtiö Femern A/S oli valmis ryhtymään töihin, ja rahoitus oli varmistunut valtion takaaman lainan, EU-tuen ja käyttömaksujen myötä.

Kustannuksiksi arvioitiin 52,6 miljardia Tanskan kruunua eli noin seitsemän miljardia euroa.

Saksalainen luonnonsuojelujärjestö NABU on kuitenkin heitellyt kapuloita rattaisiin. Se on muun muassa valittanut puutteellisesta kivikkopohjien suojelusta Saksan puolella.

Malli on testattu myrskyn varalta

Tanskan puolella työt ovat kuitenkin jo käynnissä. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan teitä, varastointialueita ja työntekijöiden asuntoja.

Kun tunnelielementtitehdas on valmis, yhden 217-metrisen elementin valmistamiseen kuluu kaksi viikkoa. Sen jälkeen elementit hinataan Fehmarninsalmelle.

© Femern A/S

Ne alkavat nyt olla valmiina, ja vuoden 2021 aikana ruvetaan pystyttämään tehdasta, joka valmistaa sarjatuotantona tunnelin 89 raudoitettua betonielementtiä.

Tällä haavaa toiminnan keskipisteessä ovat kuitenkin hirviökoneet. Niiden urakka on Tanskan mittapuun mukaan historiallisen suuri.

Kumpikin kivenkippaaja rakentaa omaa aallonmurtajaansa 500 metrin päähän rannasta. Kun Fetsy ja Bolle VIII läjittävät graniittilohkareita, joista osa on pikkuauton kokoisia, ne noudattavat suunnitelmaa, joka perustuu tutkittuun tietoon.

Tanskan vesiympäristöasiantuntijat rakensivat tarkan kopion Lollandin edustan merenpohjasta ja satamasta, johon aallonmurtajat ja vesiväylät liittyvät.

Tonninpainoiset järkäleet ovat pienoismallissa 2 x 2 sentin pikkukiviä, jotka painavat 20 grammaa.

1910 otettiin käyttöön maailman ensimmäinen uppotunneli Detroitjoella.

Niitä aseteltiin malliin 35 000, ja sitten jäljiteltiin myrskyä. Simuloinnin ansiosta maarakennuskone tietää täsmälleen, minne kivet pitää pudottaa ja miten aallonmurtaja tulee kasata kerros kerrokselta, jotta se antaa parhaan mahdollisen suojan satamalle.

Kivet ovat norjalaista graniittia. Niitä tuo Lollandiin jatkuvasti kahdeksan rahtilaivaa. Noin puolitoista vuotta kestävään satama-alueen rakennustyöhön osallistuu Simsonin, Fetsyn ja Bolle VIII:n lisäksi ainakin 14 muuta kaivinkonetta ja alusta.

🎬 Näin tunneli syntyy betonielementti betonielementiltä.

Elementtitehtaan toiminta on suurten mittojen logistinen palapeli. Tuotantolinja nielee tonneittain hiekkaa, sementtiä ja rautaa.

Työmaalla partioi keltainen vartiolaiva, joka ottaa vesinäytteitä. Niiden avulla seurataan, ettei merenpohjasta nouse liikaa hiekkaa. Pyörteillessään hiekka samentaa vettä ja estää näin auringonvaloa tunkeutumasta mereen.

Kun valoa on normaalia vähemmän, vesikasvit, kalat ja muut eläimet alkavat kärsiä muun muassa ravinnon puutteesta.

Ympäristösyyt ovat ylipäänsä painavia, ja siksi Femern A/S on ottanut käyttöön kuusi metriä korkeita poijuja, jotka antureillaan mittaavat vuorokauden ympäri virtausta, happipitoisuutta, lämpötilaa, melua ja sedimenttimäärää.

Kaikkia näitä tekijöitä seurataan maalla toimivasta valvomosta. Poijut kuuluvat merivalvontajärjestelmään, joka jatkaa toimintaansa tunnelin valmistumisen jälkeenkin.

Lisää turvaa erikoiselementeistä

Tunneli jakautuu neljään erilliseen osaan, joista kaksi on varattu maantielle ja kaksi rautatielle. Jaon ansiosta tunnelissa ei kohdata vastaantulijoita.

40 metriä leveät, 217 metriä pitkät ja enimmillään 15 metriä korkeat elementit valetaan liukuhihnalla teollisuushalleissa, joiden yhteispinta-ala vastaa 200:aa jalkapallokenttää.

42,2 metriä leveistä elementeistä tehtävään tunneliin mahtuu nelikaistainen moottoritie ja kaksiraiteinen rata.

© Femern A/S

Maavalli suojaa lähiseudun asukkaita tehtaan melulta. 2 500 työntekijää valmistaa raudoitettuja betonielementtejä vuorotyönä kuudella tuotantolinjalla. Jokaiselta niistä lähtee valmis tunnelielementti yhdeksän viikon välein melkein kolmen vuoden ajan.

Tehtaan jatkuvan materiaalivirran varmistaminen on logistinen haaste. Terästä tarvitaan noin 50 Eiffel-tornin ja betonia 3 000 000 kuutiometrin verran. Tällä määrällä rakentaisi jalkakäytävän, joka kiertää koko maapallon päiväntasaajaa pitkin.

Ongelman ratkaisemiseksi – ja ympäristön säästämiseksi – suurin osa materiaalista kuljetetaan meriteitse. Vahvat rautatangot, jotka on mitoitettu valmiiksi elementin ala- ja yläosiin ja sivuihin sopiviksi, kuljetetaan tehtaan toiseen päätyyn, ja niistä hitsataan häkki, joka valetaan betoniin.

Elementti siirretään toisesta päädystä kuivatelakalle. Tätä tuotantotekniikkaa sovellettiin muun muassa Juutinrauman siltaan liittyvässä meritunnelissa, jonka pituus on kuitenkin vain viidesosa Fehmarninsalmen uppotunnelista.

40-metriset betonielementit tehtaillaan liukuhihnalta

Tunnelielementit valmistuvat uudessa tehtaassa. Kun se otetaan käyttöön, kuusi tuotantolinjaa on käynnissä vuorokauden ympäri. Tehtaan kapasiteetti vastaa sitä, että siellä saataisiin valmiiksi kahden viikon välein moottoritien betonisilta.

Myös muodossa on selvä ero. Kymmenen kaikkiaan 89 elementistä on erikoisrakenteisia, sillä niihin sisältyy erilaisia laitetiloja. Juuri tämä osa hankkeesta edustaa uutta – palkittua – ajattelua.

Erikoiselementit parantavat turvallisuutta. Yleensä laitteet sijoitetaan kapeaan huoltokäytävään, joissa käyminen vaatii liikenteen pysäyttämistä tunnelissa.

Se puolestaan suurentaa onnettomuusriskiä. Kun Fehmarnin uppotunnelissa tehdään huolto- tai korjaustöitä, käytetään erillistä pelastuskaistaa ja kulku laitetiloihin tapahtuu kellarin kautta.

Satelliitit ohjaavat

Kun tunnelielementti on valmis, sen päät suojataan vedeltä. Sitten se voidaan hinata Fehmarninsalmelle. Siellä upotusponttoni laskee elementin paikoin 100 metriä leveään ja 20 metriä syvään uraan.

Useisiin satelliitteihin perustuva paikannusjärjestelmä ohjaa yhdessä kaikuluotainten kanssa osan paikalleen muutaman millimetrin tarkkuudella.

Satelliitit ja kaikuluotaimet huolehtivat tarkkuudesta

Sekä satelliittinavigointi että ääneen perustuva paikannusjärjestelmä ovat tarpeen, kun tunnelielementtejä upotetaan Fehmarninsalmessa 40 metrin syvyyteen.

Uraa merenpohjaan kaivaa ensisijaisesti Simson, mutta koska sen kauha ulottuu vain 30 metrin syvyyteen ja tunnelin reitillä vettä on enimmillään 40 metriä, tarvitaan muiden konekolossien apua.

Yksi niistä on ilmeisesti leikkuri-imuruoppaaja, joka voi leikkausterällään irrottaa isoja paloja pohjasta kuljetettavaksi rantaan. Hiekasta ja muista kiviaineksista on tarkoitus tehdä uutta maata, joka korvaa moottoriteiden, ulos- ja sisäänajoväylien ja muiden rakenteiden tuhoamaa luontoa.

Hylje käy syömässä Saksassa

Rødbyhavnin kummallekin puolelle tulee 500 metriä leveä ja kolme kilometriä pitkä täyttömaa, ja Fehmarninsalmen molemmilla rannoilla muutetaan peltoja luonnonalueiksi.

Lisäksi keinotekoisella kivikolla pyritään luomaan tuhoutuvien kivikkoalueiden eläimille ja kasveille sopiva uusi elinympäristö.

”Muista tunneleista, silloista ja tuulivoimaloista saatujen kokemusten perusteella tiedetään, että kivikoihin ja alusrakenteisiin tulee eloa.

Simpukat kiinnittyvät niihin, ja kalat, pyöriäiset ja hylkeet ilmestyvät paikalle. Siksi tunneli peitetään kivillä lähellä rantaa”, kertoo meribiologi Anders Bjørnshave, joka toimii Femern A/S:n ympäristöjohtajana.

Vain 15 kilometriä Rødbyhavnista kaakkoon sijaitsee kolme vesilintujen ja hylkeiden rauhoitusaluetta. Satelliittiseurannalla on saatu tietoa haitoista, joita tunnelin tai sillan rakentaminen voi eläimille aiheuttaa.

56 metriä Bosporinsalmen pinnan alla kulkee maailman syvin uppotunneli.

Yksittäinen yleensä Tanskan puolella viihtyvä hylje on yllättänyt tutkijat: se lähtee joka päivä kello 10 Saksaan – ilmeisesti täyttämään mahansa Fehmarnin rannalla – ja palaa sieltä Tanskaan kello 15:n tienoilla.

Fehmarninsalmea ja sen rantoja on tutkinut 150 asiantuntijaa. Osa heistä on käynyt kahden vuoden ajan kuukauden välein laskemassa lintuja ja pyöriäisiä, osa taas on kartoittanut merenpohjaa, meriajokaskasvustoja ja kampelakantoja. Tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että vaikka luonto kärsii rakennushankkeesta, se elpyy.

”Hiekkaa ei siirretä enempää kuin sitä siirtyy rajussa myrskyssä. Esimerkiksi tammikuussa 2017 Axel-myrsky nosti kahdessa päivässä veteen yhtä paljon sedimenttiä kuin vuosia kestävä rakennushanke nostaa. Merenpohja siis asettuu”, toteaa Bjørnshave.

Aallonmurtajat erottuvat jo selvästi satelliittikuvissa. Reilun kahdeksan vuoden kuluttua niissä näkyy uudenlainen maisema tunnelin ulos- ja sisäänajoväylineen ja luonnonalueineen. Simsonin kahmiessa silloin merenpohjaa ahnaalla kauhallaan jossain muualla Lollandin reissaava hylje voi lähteä kaikessa rauhassa kello 10 Fehmarniin tyydyttämään nälkänsä.

Lue myös:

Rakennukset

Riuttalöytö heittää hiekkaa maailman pisimpään uppotunnelihankkeeseen

12 minuuttia
Rakennukset

Neulamainen pilvenpiirtäjä huojuu tuulessa

10 minuuttia
Rakennelmat

Tulevaisuudessa liikenne ohjataan maan alle

1 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota