Entisajan rakennusvirheet vetävät puoleensa turisteja

Rakennustöiden mentyä täysin pieleen valmiit rakennukset jäävät ikävästi muistuttamaan suunnittelijoidensa virheistä. Jotkin kallistuvat ja vajoavat rakennukset ovat kuitenkin saavuttaneet sellaisen erikoisaseman, että matkailijat maailman eri kolkista tulevat niitä ihailemaan.

Pisan kalteva torni on tunnetuin esimerkki historiallisista rakennusvirheistä, joista on aikojen kuluessa tullut maailmankuuluja nähtävyyksiä.

© Davide ragusa on Unsplash

Maailma on täynnä kuuluisia vanhoja rakennuksia, mutta osa arkkitehtuurin luomuksista erottuu joukosta vinoutensa vuoksi. Jotkin ovat kallistuneet niin paljon, että ne ovat vaarassa sortua.

Tunnetuin esimerkki rakentajien epäonnistumisesta on 845 vuotta vanha Pisan kalteva torni. Se on ikuistettu lukemattomiin lomakuviin, joissa turistit poseeraavat etäämmällä tornista niin, että he näyttävät pitävän tornia pystyssä ja estävän sitä kaatumasta.

Pisan torni ei kuitenkaan ole ainoa kummallinen rakennustyön tulos, joka vetää puoleensa matkailijoita. Saksassa esimerkiksi on ainakin toistaiseksi pystyssä kaksi vinoa kirkontornia, ja Britanniassa on tunnettu maamerkki hiljalleen kallistumassa.

Pisan kalteva torni

Italia, rakennettu noin 1173–1372

© Shutterstock
  • Kallistus: 3,97 astetta.
  • Syy: Perustus on rakennettu epävakaaseen ja pehmeään liejusta, hiekasta ja savesta koostuvaan maaperään, joten torni vajoaa. Vajoaminen ei tapahdu tasaisesti joka kohdasta, minkä vuoksi torni on kallellaan.
  • Nykytila: 1990-luvulla torni ei ainoastaan näyttänyt kallistuvan vaarallisesti – se oli suorastaan romahtamassa kasaan. Siksi sitä suoristettiin hieman muun muassa poistamalla maata perustusten korkeammalla sijaitsevan osan alta ja lisäämällä korkeammalle puolelle painoa niin, että se painui lähemmäs matalamman puolen tasoa.

Bolognan kaksi tornia

Italia, rakennettu_ 1119_

© Getty Images
  • Kallistus: 4,0 ja 1,3 astetta.
  • Syy: Italialaisen Bolognan kaupungin maamerkit on rakennettu perustoille, jotka eivät ole tarpeeksi vahvoja kestääkseen tornien painoa. Korkeampi Asinelli-torni ei kuitenkaan ole yhtä huonossa kunnossa kuin matalampi Garisenda-torni.
  • Nykytila: 1300-luvulla pienempi torni oli kallistunut niin paljon, että se oli vaarassa kaatua. Tuhon estämiseksi tornin huippua madallettiin noin 12 metriä. Toimenpide vakautti tornin. Korkeamman tornin kallistus ei ole niin suuri, että se aiheuttaisi sortumavaaran.

Nevjanskin kalteva torni

Venäjä, rakennettu_ 1732_

© Shutterstock
  • Kallistus: 3,0 astetta.
  • Syy: Maa alkoi vajota epätasaisesti tornin alla jo sen rakennustöiden aikana.
  • Nykytila: Kun maan havaittiin vajoavan, rakentaminen keskeytettiin ja odotettiin, miten huonosti puolivalmiin tornin käy. Kun torni ei näyttänyt vajoavan enempää, rakentamista jatkettiin myöhemmin. Siksi muurauksessa käytetty laasti on erilaista tornin eri osissa. Loppuosa tornista rakennettiin erityisen tarkasti toisiinsa sovitetuista tiilistä, jotta tornia saataisiin suoristettua. Nykyäänkin tornin alaosa on paljon enemmän kallellaan kuin yläosa.

Big Ben

Britannia, rakennettu_ 1858_

© Shutterstock
  • Kallistus: 0,26 astetta.
  • Syy: Metrotunneli ja maanalainen pysäköntipaikka on rakennettu liian lähelle Big Benin perustuksia. Kaivutöiden vuoksi maata on kuivatettu, mikä on kuivattanut maata myös kuuluisan kellotornin alta. Kuivuessaan maa kutistuu kasaan niin, että torni vajoaa.
  • Nykytilanne: Kallistus ei ole vaarallisen uhkaava, ja torni kaatuu aikaisintaan 1 000 vuoden kuluttua. On siis hyvin aikaa ryhtyä varotoimiin, jos kallistus pahenee.

Bad Frankenhausenin kirkontorni

Saksa, rakennettu_ 1382_

© Werner Otto/vario images/ImageSelect
  • Kallistus: 4,8 astetta.
  • Syy: Elisabethquelle-niminen lähde huuhtoo päivittäin noin 250 tonnia suolaa maanalaisista kerrostumista saksalaisen Bad Frankenhausenin kaupungin alta – myös kirkon alta. Prosessissa maaperään syntyy onkaloita ja 2 600 tonnia painavan rakennuksen perusta muuttuu yhä epävakaammaksi. Jo 1640-luvun asiakirjoissa mainitaan, että kirkontorni on alkanut kallistua.
  • Nykytila: 1990-luvulla tornia yritettiin vakauttaa useita kertoja. Nykyään neljä ihmisen käsivarren paksuista teräskaapelia pitää tornia paikallaan. Silti 56 metriä korkea torni on jatkuvassa vaarassa sortua, jos ei asialle tehdä mitään. Tornin kallistuma on nykyään noin 4,5 metriä. Teoriassa rakenne kestää 6,0 metrin kallistuksen, ennen kuin tornin tasapaino pettää. Uusia pelastusyrityksiä ei ole toistaiseksi tehty, koska ne saattaisivat vaikuttaa lähteeseen, josta saadaan vettä kaupungin suosittuun kylpylään.

Yunyanin pagodi

Kiina, rakennettu_ 960_

© All Over
  • Kallistus: 3,0 astetta.
  • Syy: Pagodin rakennuspaikan valinnassa on ollut epäonnea: tornin perustuksista toinen puoli on kalliolla, toinen pehmeällä maalla. Siksi rakennus on alkanut kallistua asteittain yhä enemmän viimeisten 1 000 vuoden aikana. Myös jotkin sen sisällä olevista, kantavista pylväistä ovat rikkoutuneet.
  • Nykytila: Vuonna 1957 pumpattiin betonia maahan rakennuksen alle perustuksien tukemiseksi. Toimenpide vakautti pagodia niin, ettei se kallistu enää enempää.

Suurhusenin kirkontorni

Saksa, rakennettu 1450

© All Over
  • Kallistus: 5,19 astetta.
  • Syy: Torni on rakennettu upottavalle suomaalle, ja sen perustukset ovat tammipuuta, joka pysyi kunnossa maaperässä olleen veden ansiosta. 1800-luvulla alueen maaperää kuitenkin kuivattiin, jolloin puinen perusta alkoi mädäntyä ja torni alkoi kallistua. Huonojen perustusten vuoksi Suurhusenin kirkontornista on tullut (vahingossa) maailman vinoin torni.
  • Nykytila: Kirkko on ollut tornin luhistumisvaaran vuoksi suljettuna yleisöltä. Vuonna 1996 tornia kuitenkin saatiin vakautettua niin, ettei se kallistu enempää, joten se ei enää ole vaarassa kaatua.