Pienoisilmalaiva etsii pyramideista aarrekätköjä

Arkeologit joutuvat hankalaan tilanteeseen, kun he löytävät muinaisesta rakennelmasta kätketyn tilan. Kannattaako siihen murtautua senkin uhalla, että jotakin arvokasta tuhoutuu?

Tähän ongelmaan törmättiin jokin aika sitten, kun egyptiläiset tutkijat paljastivat myoni-ilmaisimella Kheopsin eli Khufun pyramidista ennen tuntemattoman kammion.

Myonit ovat pieniä hiukkasia, joita syntyy, kun kosminen säteily osuu ilmakehään. Kivi pysäyttää enemmän myoneja kuin ilma, joten eroa voidaan hyödyntää kaukokartoituksessa.

Skannauksen mukaan Gizan kookkaimmassa pyramidissa piilee ainakin yksi tutkimaton salahuone.

Maksimipaino saa olla 50 grammaa

Ranskalaisten Inria- ja CNRS-tutkimuslaitosten asiantuntijat ovat kehittäneet kartoitusta helpottavan kauko-ohjauksisen robotin, joka mahtuu kulkemaan läpimitaltaan 3,8-senttisestä reiästä.

Kun se on työnnetty seinän toiselle puolelle, se vapauttaa pienoisilmalaivan, joka lennättää sitä heliumilla täytetyn säiliön kannattelemana ympäriinsä.

Robotin varustukseen kuuluvat erilaiset anturit, kamerat ja kuvauksen mahdollistavat valaisimet. Kun robotti on täysissä varusteissa, se painaa vajaat 50 grammaa.

Ilmassa liikkuva robotti ei ole millänsäkään sellaisista esteistä kuin portaat ja irtokivet, ja se pystyy kuvaamaan monesta eri suunnasta. Heliumsäiliö toimii turvatyynynä, joka pehmentää törmäyksiä. Niinpä robotti ei kärsi itse eikä aiheuta vaurioita.

Heliumsäiliö saa robotin leijumaan

Kamerat, kartoitusvälineet ja suuri kaasupallo helpottavat pyramidien sisätutkimuksia.

1. Robotti viedään sisään

Pyramidin seinää ei tarvitse rikkoa laajalti. Läpimitaltaan 3,8-senttinen reikä riittää. Poraus­aukkoon työnnetään putki, joka sisältää kokoon taitetun robotin ja tähän kuuluvat kamerat, valaisimet ja heliumilla täytettävän pallon.

2. Kaasupallo täyttyy

Kun putki on työnnetty seinän läpi, se avautuu. Robotti tulee esiin, ja pallo, jonka läpimitta on 80 senttiä, alkaa täyttyä heliumilla. Kaasu joko johdetaan letkua pitkin seinän takaa tai se virtaa robotin säiliöstä.

3. Tutkimuslento alkaa

Robotti valaisee tutkittavaa tilaa ja kuvaa sitä kameroillaan eri suunnista. Robotin törmäyksenestojärjestelmä perustuu optisiin antureihin, jotka pelaavat myös hämärässä, sillä GPS ei toimi pyramidin uumenissa.

4. Apulainen palaa putkeen

Robotti päästää kaasun ulos pallosta ja taittuu kokoon, jotta se mahtuu taas putkeen. Robotti toimii radio-ohjauksessa, mutta se kykenee suunnistamaan omin neuvoin muun muassa optisten antureiden avulla.