Maailman paras paperilennokki: Näin saat lennokkisi lentämään PITKÄLLE
Muutaman pikkujipon ja niksin avulla syntyy tavallistakin parempi paperilennokki. Opastamme sinut täydellisesti lentävän lennokin saloihin.
Paperilennokki on mainio, sillä lennokin valmistamisen makuun pääsee helposti, mutta ne tarjoavat myös loputtomat mahdollisuudet hifistelyyn ja hienosäätöön, jos on tarkoitus saada aikaan lennokki, joka lentää upeasti, kovaa ja korkealla.
Tämä opas antaa ohjeet maailman parhaimman paperilennokin taittelemiseen.
Artikkelissa perehdytään seuraaviin asioihin:
- Miksi paperilennokki lentää?
- Miten paperilennokki saadaan lentämään vakaasti?
- Erilaisia paperilennokkimalleja
- Miten maailman paras paperilennokki taitellaan?
Jos et ole ennen valmistanut paperilennokkia, aloita tästä. Jos taas olet jo vanha konkari, löydät lisäohjeita ja uusia malleja alempaa tästä artikkelista.
Miksi paperilennokki lentää?
Paperilennokin liidon salaisuus on lopulta sama kuin oikeidenkin lentokoneiden. Vilkaistaan siis ensin paria aerodynamiikan perussääntöä, jotka kannattaa tuntea ennen kuin aloittaa paperilennokin taittelun.
Lentokoneisiin ja lennokkeihin vaikuttaa ilmassa neljä perusvoimaa: noste, työntövoima, ilmanvastus ja painovoima.
Noste, työntövoima, ilmanvastus ja painovoima vaikuttavat lennokin lentokykyyn. Nuolet osoittavat, mihin suuntaan eri voimat työntävät lennokkia.
Lennokkiin vaikuttavat neljä voimaa toimivat siis toistensa vastavoimina: noste ja työntövoima pitävät lennokin ilmassa, kun taas painovoima ja ilmanvastus toimivat päinvastaisesti.
Painovoimalle emme voi mitään, mutta voimme koettaa minimoida ilmanvastuksen sekä toisaalta lisätä sekä työntövoimaa että nostetta, kun taittelemme maailman parhaimman paperilennokin.
Noste
Noste on voima, joka pitää lentokoneen ilmassa. Ilman sitä lentokone ei voi nousta ilmaan.
Nostetta voidaan havainnollistaa kahden mallin avulla:
- Bernoullin laki
- Siiven kulman vaikutus.
Bernoullin laki
Lentokoneen siiven muoto vaikuttaa nosteeseen.
Lentokoneen siipi on sivusta katsoen muodoltaan kaareva eikä suora. Muodon ansiosta syntyy noste, joka noudattaa Bernoullin lakia.
Ensin pitää ymmärtää, että yleensä ilma puristaa kappaleen kaikkia sivuja yhtä paljon. Kun lentokone liikkuu eteenpäin, se halkaisee kohdalleen osuvan ilmamassan. Siiven edessä ilma jakautuu kahtia ja ylä- ja alapuoliset ilmavirrat kohtaavat jälleen toisensa siiven takana.
Siiven profiilin vuoksi siiven yläpuolella oleva ilma joutuu kulkemaan pidemmän matkan kuin siiven alapuolinen ilma. Yläpuolella oleva ilma siis liikkuu nopeammin kuin alapuolella oleva ilma.
Kun ilma siten liikkuu nopeammin, siipeen kohdistuva paine pienenee. Ja, kun siiven yläpuolelle syntyy tästä syystä pienempi paine kuin siiven alle, syntyy noste.
Ilmiötä kutsutaan Bernoullin laiksi, joka on nimetty hollantilais-sveitsiläisen matemaatikon Daniel Bernoullin mukaan.
Siiven kulman vaikutus
Noste syntyy, kun ilma osuu kulmassa siipeen.
Nostetta voidaan tarkastella myös Newtonin 3. lain eli voiman ja vastavoiman avulla. Sen mukaan voimaan kohdistuu aina myös yhtä suuri vastavoima.
Newtonin lain mukaan ajateltuna noste syntyy siiven kulman vaikutuksesta.
Jos siiven etureuna taipuu ylöspäin, ilma työntää siipeä sen alapuolelta. Ilma paiskautuu alaspäin (voima) ja työntää siipeä ylöspäin (vastavoima), mistä syntyy siipeä nostavaa voimaa.
Painovoima
Painovoima on se voima, joka vetää ilmaan heittämämme esineet takaisin kohti maata. Se johtuu Maan vetovoimasta.
Painovoima vaikuttaa siis paperilennokkiin päinvastaisesti kuin noste: lennokkia vie ylös noste, painovoima pyrkii palauttamaan sen maahan.
Niin kauan kuin nämä kaksi voimaa ovat keskenään yhtä suuret, paperilennokki pysyy ilmassa.
Työntövoima
Paperilennokki kiitää eteenpäin työntövoiman ansiosta. Oikea lentokone liitää potkureiden ja moottoreiden voimalla, mutta paperilennokin liito syntyy siitä voimasta, jolla se heitetään ilmaan. Ilman tätä sysäystä ei synny myöskään nostetta.
Ilmanvastus
Ilmanvastus on voima, joka vastustaa työntövoimaa ja pyrkii vähentämään lentonopeutta. Ilmanvastus johtuu kitkasta, joka syntyy eteenpäin kulkevan lentokoneen osuessa ilmaan.
Ilmaa halkoessaan lentokone työntää edestään ilmassa olevia molekyylejä, jotka lentokoneen ympärille pakkautuessaan osuvat muihin ilmamolekyyleihin, ja tästä syntyy hankausta. Saman voi kokea vaikka pyöräillessään vastatuuleen.
Miten paperilennokki saadaan lentämään vakaasti?
Haluaisit varmaankin jo kiihkeästi päästä rakentamaan lennokkia.
Tässä tulee kuitenkin vielä pari sanaa siitä, mikä tekee paperilennokista vakaan liitäjän sen sijaan, että se tömähtäisi nokalleen maahan.
Todella hyvin rakennettu paperilennokki pystyy nimittäin jopa korjaamaan lentoratansa, vaikka heitto olisi hiukan huono tai tuuli oikukas.
Ennen kuin pääset taittelemaan maailman parasta paperilennokkia, kannattaa tutustua hieman siihen, miten lennokki pysyy ilmassa.
Puhutaan kolmenlaisesta vakaudesta: ylä- ja alasuuntaisesta vakaudesta, lentoradan suoruudesta ja lentokierteestä:
- Kallistus
- Suoruus
- Kierre
Kallistusvakaus
Kallistusvakaus saa paperilennokin lentämään eteenpäin ilman halki tasaista vauhtia nousematta tai laskematta. Jos lennokin nokka osoittaa voimakkaasti ylöspäin, vauhti hidastuu, ja alaskäännetty nokka nostaa vauhtia.
Jos halutaan, että lennokki lentää vakaasti, sen painopisteen on sijaittava koneen rungossa pienellä, noin senttimetrin kokoisella alueella.
Tästä näet, missä lennokin painopisteen pitää olla.
Jos painopiste on tuota kohtaa edempänä, lentosuunta laskee, ja jos painopiste on takana, kone sakkaa.
Koeta lennättää lennokkia, niin näet, lentääkö se vakaasti.
Kiinnitä nokkaan vaikka paperiliitin painoa lisäämään ja siirrä liitintä vähän kerrallaan taaksepäin, kunnes lennokki lentää vakaasti.
Suoruus
Toinen lennokin tärkeä ominaisuus on sen kyky lentää suoraan eteenpäin. Jos tämä ominaisuus ei ole kunnossa, lennokki pyrkii kaartamaan oikealle tai vasemmalle.
Suoran lennon vakautta voi parantaa taittelemalla lennokin takaosaan pienen siivekkeen, joka estää lennokkia kääntymästä. Myös lennokin siivenkärkiä voi taivuttaa ylös- tai alaspäin.
Siivenkärkien taivuttaminen ylöspäin suoristaa lentorataa.
Kierre
Kolmas lentovakauteen vaikuttava tekijä on kierreherkkyys. Oikein vakautettu lennokki joko lentää suoraan eteenpäin tai tekee rauhallisen ja tasaisen kaarroksen.
Jos paperilennokki on kierreherkkä, se alkaa lentää ympyrää, joka supistuu, kunnes lennokki mätkähtää maahan.
Vaikka ongelma on hyvin tavallinen, se on korjattavissa. Katso konetta suoraan edestä ja nosta siipiä aavistuksen verran ylöspäin, jolloin ne yhdessä rungon kanssa muodostavat Y-kirjaimen. Muista, että siipien on oltava symmetrisesti samalla korkeudella.
Parhaan mahdollisen vakauden saavuttamiseksi rungon pitää muistuttaa Y-kirjainta.
Erilaisia paperilennokkimalleja
Ja nyt pääsemme paperilennokkimalleihin
Paperilennokkien malli on pitkälti makuasia. Jotkut haluvat nuolimaisen nopean lennokin, toisia taas miellyttää leijaileva malli. Myös origameja muistuttavilla minihävittäjiä muistuttavilla lennokeilla on kannattajansa.
Jos jo tiedät, haluatko tehdä leijuvan lennokin vai nuolimaisen lennokin, saat tästä ohjeet hyviin malleihin.
Vakaa paperilennokki: Leijuva lennokki
Tällä lennokilla on hyvä noste. Se leijuu rauhallisesti huoneen halki. Se lentää erittäin vakaasti, ja se pysyy myös pitkään ilmassa.
VIDEO: Näin taittelet leijuvan lennokin
Nopea paperilennokki: Nuolimainen lennokki
Tämä paperilennokkimalli ei ole aivan vakaa, mutta todella nopea. Virtaviivaisen ja nuolimaisen lennokin taittelussa pitää olla erittäin tarkkana.
VIDEO: Näin teet nuolimaisen lennokin
Oman paperilennokkimallin taittelu on hauskaa, mutta vaarana on se, että lennokin tekeminen sujuu vanhan mallin mukaan.
Yllä olevien vinkkien avulla voit optimoida omia vanhoja paperilennokkimallejasi.
Miten maailman paras paperilennokki taitellaan?
Maailman parhaan paperilennokin on suunnitellut John Collins
Lopuksi tarjoamme esimerkin mestariteoksesta: palkittu paperilennokki on John Collinsin suunnittelema Hyper Glider. Tästä näet, miten maailman paras paperilennokki taitellaan.
VIDEO: Näin taittelet maailman parhaan paperilennokin
Paperilennokin liidon maailmanennätys on 64,14 metriä. Sen teki yhdysvaltalainen Joe Ayoob vuonna 2012.
Lennokki, jonka Ayoob saattoi ilmaan, oli John Collinsin suunnittelema. Collinsia kutsutaan myös nimellä The Paper Airplane Guy.