Nykypäivä: Koko sähkömagneettinen spektri käytössä

Pieni taajuus - (iso aallonpituus)

Suuri taajuus - (pieni aallonpituus)

Radioaalloilla lähetetään signaaleja radiovastaanottimiin tai otetaan yhteyttä avaruusluotaimiin. Toisin kuin valo pitkät radioaallot eivät pysähdy fyysisiin esteisiin. Ne eivät myöskään sisällä niin paljon energiaa, että niistä olisi haittaa elimistölle.

Viestit esimerkiksi GPS-navigaattorin ja satelliittien välillä kulkevat mikroaaltoina. Mikroaalloissa on enemmän energiaa kuin radioaalloissa, ja siksi ne voivat myös lämmittää ruokaa. Säteilyaallot saavat rasva- ja vesimolekyylit värähtelemään, jolloin syntyy lämpöä.

Kaikki lämpimät kappaleet, niin ihmiset kuin lämpöpatteritkin, säteilevät infrapuna-alueen sähkömagneettista säteilyä. Mitä lämpimämpi kappale on, sitä lyhytaaltoisempaa sen säteily on. Lämpökamera erottaa kohteet säteilyn voimakkuuden perusteella.

Myös näkyvä valo on sähkömagneettista säteilyä. Valoa käytetään niin tavallisissa lampuissa kuin lasereissakin. Observatorien teleskoopit vastaanottavat miljoonien valovuosien matkan tehneitä tähtien fotoneja. Auringon fotonit taas ylläpitävät kasvien yhteyttämistä.

Auringonvalossa on ultraviolettisäteilyä, joka voi isoina annoksina aiheuttaa ihosyöpää. Ultraviolettisäteilyä käytetään myös muun muassa rikospaikkojen tutkimuksessa, sillä monet ihmisen eritteet näkyvät hohtavina ultraviolettivalossa, koska ne imevät säteilyä.

Röntgensäteily on ionisoivaa, eli se voi tehdä atomeista ioneja irrottamalla niistö elektroneja. Elimistön kudoksissa se voi aiheuttaa syöpää. Eri aineet imevät röntgensäteilyä eri tavalla, ja siksi sitä käytetään elimistön ja muun muassa matkatavaroiden läpivalaisuun.

Gammasäteet ovat ionisoivia ja ne voivat aiheuttaa syöpää, mutta ne myös paljastavat kasvaimet. PET-kuvauksessa potilaalle annetaan vereen radioaktiivisia aineita, jotka kulkeutuvat kasvaimiin. Sieltä ne lähettävät gammasäteilyä, joka näkyy kuvauksessa.