Notre-Damen kunnostuksessa paljastui yllättävä rakennustekniikka
Rajun tulipalon jälkeen vuonna 2019 osa paljastuneista rakenteista on osoittanut, miten käsityöläiset aikoinaan toimivat rakentaessaan kirkkoa, joka on ollut pystyssä jo satoja vuosia.
Katolinen Notre-Damen katedraali Pariisissa on entisöitävänä vuonna 2019 tapahtuneen laajan tulipalon jäljiltä.
Koko Ranska ja suuri osa maailmasta pidättivät hengitystään, kun vuonna 2019 liekit nuolivat Pariisin Notre-Damen katedraalia.
Meneillään olleet entisöintityöt keskeytyivät tulipaloon, joka 15 tunnissa tuhosi muun muassa valtaosan maailmankuulun goottilaisen kirkon katosta.
Tuhkasta kuitenkin noustiin, ja tällä hetkellä käynnissä olevien laajojen kunnostustöiden yhteydessä löytyi myös pieni tieteellinen valopilkku.
Tuhoisan tulipalon seurauksena paljastui lukuisia rakenteen osia, minkä ansiosta tutkijat ovat saaneet ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia vanhoja rakennusmenetelmiä lähietäisyydeltä joutumatta purkamaan kirkon sisäistä arkkitehtuuria.
Rautaa ja kiveä
Kun katedraalia rakennettiin vuosina 1163–1345, se oli erityinen muun muassa siksi, että kyseessä oli maailman korkein rakennus.
”Rakennushanketta voidaan verrata Empire State Buildingin rakentamiseen tai Dubaihin nousseeseen Burj Khalifaan. Se oli siis todella erityislaatuinen voimainponnistus omana aikanaan”, toteaa goottilaiseen arkkitehtuuriin erikoistunut professori Robert Bork Iowan yliopistosta New Scientist -lehdelle.
Yhdeksi salaisuuksista vaikuttavan rakennuksen taustalla on nyt osoittautunut, että on käytetty eräänlaisia rautaniittejä pitämässä kiinni toisissaan lukemattomia kiviä, joista katedraali koostuu.
”Koska parrurakenteet paloivat suurelta osin, saatoimme yhtäkkiä nähdä nämä niitit, joita rakennustöissä oli käytetty”, kertoo keskiajan historian professori Maxime L'Héritier Pariisin yliopistosta New Scientist -lehdelle.
Näissä kuvissa nähdään, miten eräänlaiset rautaniitit on hakattu kiinni moniin katedraalin rakennuskivistä, jotta ne pysyvät kiinni toisissaan vahvistaen siten rakennetta.
Noin 50 senttiä pitkät ja kahdesta neljään kiloon painavat niitit toimivat niin, että ne hakattiin kiinni kahteen kiveen, jotka silloin pysyivät kiinni toisissaan kuin valtavan nitojan yhteen liittäminä.
L'Héritierin mukaan löydökset osoittavat, että Notre-Dame on ensimmäinen goottilainen kirkkorakennus, jossa on hyödynnetty tämän kaltaista rakenteen vahvistuskeinoa.
Hän ja muut tutkijat toivovat, että tulipalossa vahingoittumattomia rautaniittejä voidaan käyttää uudelleen Notre-Damen entisöintitöissä.
Katedraalin odotetaan avautuvan jälleen yleisölle vuoden 2024 aikana.