Maapallon väkiluku kasvoi pitkään hyvin maltillisesti, mutta 1700-luvun puolivälin tienoilla ihmiskunnan kasvu alkoi kiihtyä rajusti. Nykyään ihmisiä on jo yli kahdeksan miljardia. Kehityksen on mahdollistanut etenkin neljä tekniikkaa, joista viimeisin vaikuttaa ratkaisevasti selviytymiseen, kun meitä on arviolta 14 vuoden kuluttua yhdeksän miljardia.
1750: RUOKA
Tilat tehostivat tuotantoaan
1700-luvun keskivaiheilla brittiläiset maanviljelijät ottivat käyttöön uusia menetelmiä. Viljelykierroksi eli vuoroviljelyksi kutsuttu tapa vaihtaa kasvatettavaa kasvia samalla peltolohkolla peräkkäisinä vuosina osoittautui hyväksi ideaksi. Ensin pellolla voidaan kasvattaa typensitojakasvia, kuten hernettä, ja sitten paljon typpeä tarvitsevaa kasvia, kuten kaalia. Viljelykierto torjuu tuholaisia ja rikkakasveja, parantaa maan rakennetta ja vähentää lannoitustarvetta. Ruoantuotanto kymmenkertaistui 100 vuodessa. Maatalousväestön osuus kääntyi kuitenkin vähitellen laskuun, ja tehdastyöläisten määrä alkoi kasvaa.
1859: VESI
Viemäröinti puhdisti kaupunkeja
Kasvavissa kaupungeissa kärsittiin saastasta monin tavoin. Likasangot tyhjennettiin kadulle, ja tunkiot olivat yleisiä. Ulosteen saastuttaman juomaveden välityksellä tarttuvat lavantauti ja kolera tappoivat miljoonia ihmisiä. Lontoon viranomaiset päättivät kieltää vuonna 1859 jätevesien laskemisen suoraan Thamesiin. Kaupunkiin rakennettiin tuhansien kilometrien pituinen viemärijärjestelmä, joka kelpasi esikuvaksi muille suurkaupungeille. Kun sanitaatio pantiin kuntoon, etenkin lapsikuolleisuus pieneni.
1967: TERVEYS
Kansainvälinen rokotusohjelma hävitti isorokon
Isorokko on hengenvaarallinen virustauti, jonka kuolleisuus on 30 prosenttia. Isorokkoon kuoli 1900-luvulla noin 300 miljoonaa ihmistä. Vuonna 1967 Maailman terveysjärjestö (WHO) päätti aloittaa rokotushankkeen, joka tähtäsi isorokon hävittämiseen. Jo kymmenessä vuodessa saavutettiin kaikkialla niin hyvä rokotuskattavuus, että tartunnat vähenivät vähenemistään. Isorokko julistettiin hävitetyksi vuonna 1980. Jos laajaa rokotuskampanjaa ei olisi järjestetty, isorokkovirus tappaisi nykyään ehkä jopa kymmenen miljoonaa ihmistä joka vuosi.
2023–2100: ASUNTO
Megapolit vetävät väkeä puoleensa
Kaupungistuminen etenee, ja monet suuret kasvukeskukset saavat lisää asukkaita. Sata vuotta sitten kaupungeissa asuvan väestön osuus oli 20–25 prosenttia. Nykyään meistä on kaupunkilaisia 56 prosenttia, ja 70 prosentin raja saavutetaan todennäköisesti jo ennen vuotta 2050. Yli kymmenen miIjoonan asukkaan metropolialueita eli megapoleja on nyt 45, mutta niiden määrän ennustetaan kasvavan. Kanadalaisen Toronton yliopiston ennusteen mukaan maailman suurin kaupunki on vuonna 2100 Nigerian rannikkokaupunki Lagos. Siellä voi asua vuosisadan lopussa peräti 88 miljoonaa ihmistä.