Vasta seitsenvuotias eteläkorealainen tyttö kuoli vuonna 2016 harvinaiseen parantumattomaan sairauteen. Nyt hän on herännyt taas eloon.
Eteläkorealaisilta ohjelmoijilta kesti suunnilleen kahdeksan kuukautta luoda uudelleen Nayeon-tyttö tekotodellisuudessa, kuten dokumenttielokuva I Met You paljastaa.
Äiti Jang Ji-sung esiintyy dokumenttielokuvassa, ja hänen ja tytär Nayeonin virtuaalinen tapaaminen on pantu näyttämölle. Elokuva vetoaa voimakkaasti tunteisiin. Tekniikkaan, joka sen tekee mahdolliseksi, liittyy siksi eettisiä ongelmia.
Ehkä olet itsekin menettänyt läheisen henkilön – jonkun, jonka näkeminen ilahduttaisi sinua valtavasti. Kysymys kuuluu: pitäisikö sinun nähdä hänet?
Elokuvan on julkaissut Munhwa Broadcasting Corporation, joka on yksi Etelä-Korean neljästä suuresta televisio- ja radioyhtiöstä.
Mitä teet?
Sarah Jones, brittiläisen De Montortin yliopiston tietokonealan, konetekniikan ja viestinnän varadekaani, ei epäröi. Hän pitää koetta huolestuttavana artikkelissa, jonka on julkaissut sanomalehti Daily Mail.
"Suurimpia huolen aiheita ovat kuolleiden oikeudet. Toivoisivatko he itse tulevansa herätetyksi uudelleen henkiin? Kuka hallitsee heidän sanomisiaan? Ja voidaanko heidät manipuloida keskusteluihin, joita ei koskaan olisi käyty?"
Sarah Jonesin mukaan tällaisten tekotodellisuusennallistusten yhteydessä on ongelmallista lisäksi se, ovatko ne vain yhden kerran tapahtuvia esityksiä vai aletaanko niitä käyttää jatkuvasti kehittyvän suhteen luomiseen.
Toinen asiantuntija, Sussexin yliopistossa filosofiaa ja tekniikan etiikkaa opettava tohtori Blay Whitby, on samoilla linjoilla ja toteaa Daily Mailille, että "asia on eettisesti huolestuttavan ongelmallinen" ja että "edesmenneiden jälleennäkemisen psykologisia sivuvaikutuksia ei vielä tunneta".
Kuolleet artistit konsertoivat
Tässä I Met You -elokuvan tiimi testaa VR-tekniikkaa. Green screen -tekniikan avulla Nayeonin ympärille luotiin maailma. Ensin Nayeon kuvattiin vihreää taustaa vasten ja sen jälkeen kuva siirrettiin toiseen taustaan.
Eteläkorealaisen tytön paluu lumemaailmassa on ainutlaatuinen tapaus, koska todellisuutta on tuskin koskaan luotu keinotekoisesti yhtä uskottavasti.
Kyseessä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun kuolleet heräävät eloon digitaalisina hahmoina.
Lasereilla ja kehittyneillä heijastustekniikoilla on voitu viime vuosina tuottaa kuolleiden idolien hologrammeja.
Sen ansiosta on päästy näkemään taas lavalla sellaiset artistit kuin Michael Jackson, 2pac, Buddy Holly ja Roy Orbinson.
Ja nykyään Whitney Houston konsertoi hologrammina.
Mitä tekotodellisuus on?
Teko- eli virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) oli uusi ilmaus vuonna 1938, jolloin ranskalainen Antonin Artaud kuvasi kirjoituksissaan teatterin vaikutuskeinoja käsitteellä la réalité virtuelle" eli virtuaalitodellisuus.
Varsinaista VR-tekniikkaa alettiin kuitenkin kokeilla vasta vuonna 1962.
Laite, jonka nimeksi tuli Sensorama, esitti lyhyitä 3D-laajakangasfilmejä ja ryyditti katselukokemusta stereoäänellä ja tarkkaan ajoitetuilla tuuli- ja hajuefekteillä.
Aluksi VR palveli ennen kaikkea viihteellisiä päämääriä, mutta nykyään kiehtovia videoita ja mukaansa tempaavia tietokonepelejä käytetään myös opetukseen.
Tekniikka on käytössä esimerkiksi sotilaskoulutuksessa.
VR-kypärä, liikeanturit ja ohjaimet mahdollistavat taistelutilanteiden simuloinnin paljon helpommin ja edullisemmin kuin oikeat sotaharjoitukset.
Ja psykologia hyödyntää tekotodellisuutta keinona lievittää ahdistusta ja pelkotiloja.