Rakennusainekolmio vihertää rakentamista
Rakennukset saadaan helposti säästämään energiaa eristämällä ja suunnittelemalla ne hyvin. Laadukas rakentaminen saattaa kuitenkin kuormittaa ilmastoa. Niin suunnittelijat, rakentajat kuin remontoijatkin voivat ottaa avuksi materiaalipyramidin.
Rakentamisen osuus maailman vuotuisista hiilidioksidipäästöistä on 6 prosenttia, mutta esimerkiksi Alankomaissa se aiheuttaa kolmasosan kaikista hiilidioksidipäästöistä.
Hiilidioksidin lähteitä ovat diesel- tai bensiinikäyttöiset ajoneuvot ja koneet, joita käytetään rakennusmateriaalien kuljettamiseen ja käsittelemiseen – myös varsinaisen työmaa-alueen ulkopuolella. Selvästi eniten hiilidioksidia syntyy kuitenkin rakennusmateriaalien tuotannossa.
Toisin sanoen rakentamisen kokonaispäästöt vähenisivät merkittävästi, jos siirryttäisiin käyttämään tuotantovaiheessa vähemmän ilmastoa kuormittavia raaka-aineita ja valmistusmenetelmiä.
Tätä tarkoitusta varten on laadittu rakennusainekolmio, jolla on paljon yhteistä monille koulusta tutun ruokapyramidin kanssa. Siinä erilaiset materiaalit on jaettu eri tasoille ilmastoystävällisyyden mukaan.
Luonnonmateriaalit sitovat hiiltä
Alimmalla tasolla ovat ilmaston kannalta parhaat eli hiilidioksidia varastoivat aineet. Ne ovat luonnollisia, ja niiden – kuten puun selluloosan – sisältämä hiili on peräisin ilmakehästä. Samalla tavalla kuin ruokapyramidin alaosaan sijoitettuja elintarvikkeita suositellaan käytettäväksi eniten, rakennusainekolmion alatasoa pitäisi suosia materiaalivalinnoissa.
- Päästöt: –1– 0 kiloa hiilidioksidia rakennusainekiloa kohti.
- Esimerkkejä: Olki, puutavara, puukuitueriste, vaneri, ruoko.
Kierrätys on ilmastoteko
Leveää keskiosaa täyttävät uudelleen käytettävät aineet, kuten betoniharkot, joiden valmistuksessa syntyy paljon hiilidioksidipäästöjä. Kierrätysmateriaalien ilmastokuorma on jo otettu huomioon, joten niistä aiheutuu lisäpäästöjä vain, jos niitä joudutaan kuljettamaan ja käsittelemään koneellisesti. Samaan luokkaan kuuluvat tiilet ja metallit, joilla on matala sulamislämpötila.
- Päästöt: 0–1 kiloa hiilidioksidia rakennusainekiloa kohti.
- Esimerkkejä: Tiilet, betoniharkot ja -laatat, kupari, kierrätysalumiini, kipsilevyt.
Lämmitys kuluttaa energiaa
Yläosaan sijoittuvat ne materiaalit, joiden tuotanto vaatii korkeaa lämpötilaa. Esimerkiksi lasi- ja kivivillaa valmistettaessa raaka-aine sulatetaan 1 400–1 500 asteessa, ennen kuin siitä tehdään ohuita kuituja. Terästeollisuus kuuluu niin ikään energiaintensiivisiin aloihin. Vuonna 2020 terästonnin tuotannossa syntyi keskimäärin 1,89 tonnia hiilidioksidia. Terästeollisuuden osuus vuotuisista kokonaispäästöistä on 7-9 prosenttia.
- Päästöt: 1–2 kiloa hiilidioksidia rakennusainekiloa kohti.
- Esimerkkejä: Lasi- ja kivivilla, teräs, sinkki, lasi ja linoleumi.
Öljytuotteilla on kova kilohinta
Ylimmän tason rakennusaineet ovat hyvin huonoja ilmaston kannalta. Niitä ovat esimerkiksi erilaiset muovit ja lasit. Samaan sarjaan kuuluvat ne materiaalit, joiden jälkikäsittely, kuten sinkitys, kasvattaa ilmastokuormaa. Vastuullinen rakentaja käyttää ylimmän tason rakennusaineita vain siinä tapauksessa, ettei muuta vaihtoehtoa ole.
- Päästöt: Yli 2 kiloa hiilidioksidia rakennusainekiloa kohti.
- Esimerkkejä: Polyvinyylikloridi- ja polystyreenilevyt, uusi alumiini, sinkitty teräs.