Vuonna 2014 Surrey NanoSystems -yrityksen tutkijat esittelivät Vantablack-nimisen aineen, joka imi 99,96 prosenttia kaikesta siihen osuvasta näkyvästä valosta. Uusi aine oli siten maailman "mustista mustin".
Nyt sama yritys on kehittänyt Vantablackistä uuden vielä synkemmän version, joka on niin mustaa, että edes yrityksen omat instrumentit eivät pysty mittaamaan sen mustuutta.
Valo juuttuu nanoputkimetsään
Vantablack koostuu tiheästä nanoputkien metsästä. Metsän puut eli hiilinanoputket törröttävät pystysuoraan alustansa, esimerkiksi alumiinifolion, pinnasta.
Hiilinanoputkien kokoa havainnollistaa se, että ihmisen hius on 3 500 kertaa niin paksu kuin yksi tällainen putki. Yhdelle neliösenttimetrille mahtuu miljardi nanoputkea.
Kun valo osuu nanoputkimetsään, se kulkeutuu putkien lomaan, missä se pomppii edestakaisin, kunnes se muuttuu lämmöksi.
Supermusta tekee teleskoopeista tarkempia
Materiaali tuo hyviä uutisia tähtitieteilijöille. Näiden kiusana ovat muista tähdistä tulevat valonsäteet, jotka livahtavat kaukoputkeen ja sotkevat tarkkailtavien kohteiden havainnot.
Avaruudessa toimivien optisten teleskooppien putkien sisäpinta on siksi usein päällystetty tummalla aineella, joka imee pois mahdollisimman suuren osan asiaankuulumattomasta valosta ennen kuin se osuu kameraan.
Tutkijoiden mukaan Hubble-avaruusteleskoopin musta peite heijastaa 17-kertaisesti enemmän ei-toivottua valoa kuin Vantablack. Niinpä tällä uudella aineella päällystetty teleskooppi pystyykin mittaamaan kaukaisista tähdistä saapuvaa valoa paljon entistä tarkemmin.
Kiinnostavatko fysiikan lait sinua? Niistä voit nauttia seuraavan Tieteen Kuvalehden parissa.
