Mitä on luonnonlasi?
Useimmat yhdistävät lasin sellaisiin teollisiin tuotteisiin kuin ikkunaruutuihin ja astioihin. Lasia esiintyy kuitenkin myös luonnossa, yleensä vulkaanisen toiminnan yhteydessä.
Vulkaanista alkuperää olevaa lasia kutsutaan obsidiaaniksi eli laavalasiksi. Sitä muodostuu geologisissa prosesseissa kvartsipitoisesta sulasta kiviaineksesta, magmasta. Obsidiaania voi syntyä vain silloin, kun laavana purkautuva kivisula jähmettyy niin vinhaa vauhtia, että se ei ehdi kiteytymään kiveksi. Koska laavalasi on useimmiten väriltään hyvin tummaa eikä se läpäise hyvin valoa, se ei vaikuta ”oikealta” lasilta. Sillä on kuitenkin ollut esihistoriallisella ajalla käyttöä erilaisten terien raaka-aineena, ja nykyään siitä valmistetaan muun muassa koruja ja taide-esineitä.
Obsidiaani ei ole ainoa luonnonlasi. Oman ryhmänsä muodostavat tektiitit, joita syntyy rajuissa meteori- ja asteroiditörmäyksissä, kun lämpötila nousee nopeasti hyvin korkeaksi. Näitä piipitoisia laseja on löydetty esimerkiksi Saksassa Baijerissa sijaitsevan Nördlinger Riesin kraatterilaaksosta. Siellä esiintyy muun muassa vihreää, läpinäkyvää ja selvästi uurteista moldaviittia, joka on suosittu korukivi.
Saharassa voi nähdä niin sanottua libyanlasia. Kyse on tektiittejä muistuttavista, usein läpikuultavista kellertävistä lasittumista.