Olen vuosien varrella nähnyt monien teknologiayritysten esittelevän uusia tuotteitaan ja palveluitaan. En kuitenkaan ole koskaan nähnyt esittelyä, joka muistuttaisi Facebookin viime viikolla pitämää.

Uusi palsta esittelee viikon tärkeimmät tekniikkauutuudet
Palstaa pitää tanskalainen tekniikkatoimittaja Nicolai Franck, joka tuntee kaiken maailman vekottimet, tietoverkot ja digipalvelut.
Franck julkaisee Techliv-uutiskirjettä ja samannimistä podcastia.
Palsta on riippumaton, eivätkä tuotteiden valmistajat maksa tuotteidensa mainitsemisesta.
Reilun 80 minuutin aikana Mark Zuckerberg esitteli yksityiskohtaisesti visiotaan siitä, miten internet ja digitaalinen ympäristömme kehittyvät seuraavien 10–20:n tai ehkä 30 vuoden kuluessa.
Tämä on epätavallista alalla, joka yleensä keskittyy julkisuudessa vain uusimpiin tuotteisiin, tulevaan joulusesonkiin tai seuraavan kvartaalin tulokseen.
Katso koko esitys, jossa Mark Zuckerberg selittää metaversumia ja näyttää siitä esimerkkejä.
Facebook muuttuu Metaksi
Mark Zuckerbergin esittelemän tulevaisuuden kiintopistettä kutsutaan nimellä metaversumi.
Lyhyesti sanottuna metaversumi on seuraavan sukupolven sosiaalinen internet, missä ei vain tuijoteta ja näpytellä näyttöjä.
Virtuaalilasien ja -maailmojen avulla on mahdollista viettää aikaa verkossa niin, että se tuntuu siltä kuin olisi aidosti toisten kanssa samassa tilassa.
Näin ainakin Mark Zuckerberg kuvailee sitä, mitä hän nimittää ”ruumiillistuneeksi internetiksi”.

Mark Zuckerberg valmistautuu fitnesstuntiin viihtyisässä virtuaalimaailmassa. (Kuvan lähde: Facebook Connect Keynote 2021)
Facebookin perustajan mukaan metaversumissa voidaan hyvin tehdä työtä, opiskella, harrastaa kuntoilua, tavata ystäviä, käydä konserteissa ja kahviloissa ja kutsua ystäviä ja sukulaisia omaan digitaaliseen kotiin.

Koripalloa virtuaalitodellisuudessa (Kuvan lähde: Facebook Connect Keynote 2021)
Alleviivatakseen sitä, miten tärkeänä Zuckerberg pitää tämänkaltaiseen tulevaisuuteen panostamista, Facebook-konserni vaihtaa nimekseen Meta. Sosiaalisen median alustan nimi säilyy yhä edelleen Facebookina.
Lisäksi yhtiö investoi jo vuonna 2021 yli 10 miljardia dollaria laitteisiin, ohjelmiin ja palveluihin, joita tarvitaan, jotta metaversumista tulee totta.
Metaversumia ei vielä ole
Metaversumia ei ole vielä olemassa, minkä vuoksi Mark Zuckerbergkin käytti esityksessään tietokoneella luotuja visualisointeja siitä, miten ihmiset voisivat kohdata toisensa tulevaisuuden virtuaalimaailmoissa.
Ne sisältävät muun muassa esimerkkejä ihmisistä pelaamassa pöytätennistä ja koripalloa – tai vaikkapa sakkia barcelonalaisella jalkakäytävällä.

Kaksi iäkästä miestä pelaa sakkia katukäytävällä Barcelonassa. Peli voidaan ehkä siirtää metaversumiin, jolloin pelaajat istuvat oikeasti kotona virtuaalilasit päässään. (Kuvan lähde: Facebook Connect Keynote 2021)
Esitys sisälsi myös esimerkkejä ihmisistä pitämässä kokousta tai työskentelemässä yhdessä. Ja ihmisistä, jotka ottavat osaa livekonserttiin tai lähtevät yhdessä jatkoille.
Todellisuudessa kaikki tämä tapahtuisi etänä virtuaalilasien avulla.

Tulevaisuuden kokoustila? (Kuvan lähde: Facebook Connect Keynote 2021)
Facebookin perustaja teki myös selväksi, että kehittymässä on iso teollisuudenhaara ja että ihmiset ostavat metaversumissa digitaaliversioilleen vaatteita, laseja, kampauksia, meikkejä, tatuointeja ja korjuja, koska he haluavat ilmaista itseään samaan tapaan kuin fyysisessä maailmassa.

Tulevaisuuden fotorealistiset avatarit voivat näyttää tältä. Uusi kampaus, lasit tai parta ilmaantuvat parilla klikkauksella. (Kuvan lähde: Facebook Connect Keynote 2021)
Tämä voi kuulostaa täysin mielikuvitukselliselta ja scifiltä, ja toistankin, että kyse on pitkälti kuvitelmista ja visualisoinneista, joilla valotetaan sitä, millainen kolmiulotteisesta internetistä voi tulla, koska sitä ei ole vielä oikeasti olemassa.
Se on kuitenkin tähän asti konkreettisin ja visuaalisin hahmotelma metaversumista.
Metaversumi vaatii useita teknisiä läpimurtoja
Tarvitaan kuitenkin useita teknisiä läpimurtoja, ennen kuin on teknisesti mahdollista luoda virtaalitodellisuus, joka tuntuu tavallisesta käyttäjältä merkitykselliseltä.
Zuckerbergin esityksessä mainitaan kaksi konkreettista puutetta:
Toinen on mahdollisuus luoda fotorealisistia avataria.
Kun ihminen on yhdessä toisten kanssa virtuaalimaailmassa, virtuaalisessa maisemakonttorissa tai kuntokeskuksessa ei liiku oma fyysinen minä. Siihen tarvitaan avatar, joka on henkilön digitaalinen visualisointi, esimerkiksi hologrammi.
Nykyään avatarit ovat enemmän karikatyyrejä eivätkä muistuta todellisia henkilöitä kovin paljon, mikä korostaa kokemuksen keinotekoisuutta.
Vasta, kun avatarina voidaan käyttää oikeasti aidonnäköistä kopiota käyttäjästä eli käytössä on fotorealistinen avatar, fyysisen ja digitaalisen todellisuuden rajat alkavat häipyä näkyvistä ja mielestä.

Tulevaisuudessa Metassa kaavaillaan käytettäväksi yhtä realistisia avatareja kuin kuvan mies. (Kuvan lähde: Facebook Connect Keynote 2021)
Toinen olennainen puuttuva tekijä on mahdollisuus katsekontaktiin. Siihen vaadittava tekniikka on kuitenkin jo pidemmällä.
Facebook sanoo, että se lanseeraa vuonna 2022 uudet virtuaalilasit, jotka parantavat katsekontaktia merkittävästi.
Toistaiseksi työnimellä Project Cambria -kulkeva silmikko voi ilmeisesti myös toistaa ajantasaisesti kasvonilmeitä, mikä voi helpottaa muiden käyttäjien mielentilojen tulkitsemista.

Tulevaisuudessa avatar voi välittää omistajansa kasvonilmeet ajantasaisesti kuten kuvassa. (Kuvan lähde: Facebook Connect Keynote 2021)
AR-lasit ja tietokoneen ohjaus ajattelemalla
Kuten edellisestä selviää, esityksessä keskityttiin hyvin pitkän aikavälin kehitykseen.
Zuckerberg selitti, että Facebookin lopullisena tavoitteena on kehittää lisätyn todellisuuden lasit (AR-lasit), jotka ovat tavallisten silmälasien kokoiset mutta joihin on upotettu supertietokone.
Lasien on tarkoitus sekoittaa todellinen ja virtuaalimaailma niin, että niiden raja käytännössä haihtuu olemattomiin ja että digitaalisista kohteista tulee luonnollinen osa fyysistä ympäristöä.

Simulaatio lisätystä todellisuudesta (AR), missä digiesineitä sijoitetaan todellisen maailman ”päälle”. (Kuvan lähde: Facebook Connect Keynote 2021)
Facebookilla on myös tulevaisuuteen tähtäävä tutkimushanke, jossa pyritään siihen, että painikkeiden klikkailu, valikoiden avaaminen ja vaikka tekstiviestien kirjoittaminen tapahtuisi ajatuksen voimalla(!).
Se voitaisiin tehdä ranteessa kannettavalla laitteella. Laite sieppaisi suoraan aivoista käskyt, jotka yleensä kulkevat käteen, kun esimerkiksi päätät painaa älypuhelimen painiketta tai tiettyä kirjainta.

Ehkä joskus kaukana tulevaisuudessa voimme myös kirjoittaa ajatuksen voimalla. Toistaiseksi asiaa vasta tutkitaan, ja kuva on luotu tietokoneella. (Kuvan lähde: Facebook Connect Keynote 2021)
Muistutan uudelleen, että kyse on tutkimushankkeista eikä ole olemassa takeita siitä, että niissä kaavaillusta tekniikasta koskaan tulee todellisuutta.
Yhteisö päättää säännöistä — eivät teknologiayhtiöt
Kuten kirjoitin alussa, on todella epätavallista, että isot teknologiayritykset julkistavat roadmapinsa ja ajatuksensa siitä, miten tekniikka kehittyy seuraavien 10:n, 20:n tai 30 vuoden kuluessa.
Facebook esitteli (luonnollisesti) tulevaisuuden sellaisena, että se tekee maailmasta paremman paikan, koska – kuten se väittää – pystymme silloin olemaan yhteydessä luonnollisemmin kuin nykyisin netissä ja videokokouksissa.
Tässä kohtaa kannattaa soveltaa kriittistä ajattelua.
Yksi asia on nimittäin aivan varma: Kun jostain tekniikasta tulee todellisuutta, aina syntyy myös uusia haasteita ja ongelmia. Ne koskevat niin yksityiselämää ja datan keräämistä kuin turvallisuuttakin.
Uudet digitaaliset yhdessä olon muodot voivat myös luoda uusia (henkilökohtaisia) ongelmia, kun todellisen identiteetin rinnalle rakennetaan digitaalinen identiteetti .
Toivoittavasti Facebookin näin varhainen julkistus omista hankkeistaan auttaa sekä tavallisia ihmisiä että yhteiskuntia pysymään kehityksen tasalla.
Kaavaillut tekniikat voivat muuttaa radikaalisti tapaa, jolla teemme työtä, elämme ja olemme muiden kanssa tekemisissä. Ja tällöin tulevaisuuden on oltava yhteisön tahto, eikä vain teknologiayritysten.