Lennokit yleistyvät monissa tehtävissä
Lentäjättömien ilma-alusten tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä sotilasoperaatioiden lisäksi ne sopivat moniin siviilitehtäviin. Lennokki on nyt käytössä myös useassa tieteellisessä hankkeessa.
Älykäs lennokki nousee ilmaan Välimerelle sijoitetulta lentotukialukselta aamuyöstä. Se on robotti, joka suuntaa 2?000 kilometrin päässä Afganistanissa sijaitsevaan sotilaalliseen tiedustelukohteeseen. Samaan aikaan biologi ohjaa lennokkia, joka kuvaa teräväpiirtokameralla viidakkoa Uudessa-Guineassa. Britanniassa taas lentäjätön helikopteri välittää tietoa pääkaupungin Lontoon liikennetilanteesta.
Lennokeilla voidaan hoitaa monenlaisia sotilas- ja siviilitehtäviä, jos edellä esitetty tulevaisuudenkuva toteutuu.
Lennokin aivoina pieni ja tehokas suoritin
Teknisiä esteitä lennokkien yleistymiselle melkein alalla kuin alalla on aina vain vähemmän. Etenkin mobiililaitteita varten kehitetyt tietokoneet ja tiedonkäsittelyjärjestelmät ovat helpottaneet myös lentäjättömien ilma-alusten suunnittelua ja rakentamista. Nykyään tarjolla on erittäin pieniä ja tehokkaita suorittimia, joiden varassa esimerkiksi monimutkaiset suunnistus- ja ohjausjärjestelmät toimivat luotettavasti.
Lue lisää: Tutustu kaikkiin lennokkeja käsitteleviin artikkeleihin.
Sotilaslennokit tekevät ilmaiskuja
Lennokit liitetään useimmiten sotilaalliseen toimintaan. Niitä onkin käytetty paljon tiedustelu- ja valvontatehtäviin, mutta niillä on myös mahdollista puolustaa ja hyökätä.
Sen jälkeen, kun yhdysvaltalainen lennokki tappoi Afganistanissa vuonna 2001 yhden al-Qaida-terroristijärjestön johtohahmon, taktiikkaa on kehitetty määrätietoisesti. Lentäjättömät yhdysvaltalaispommittajat ovat olleet operaatiokäytössä Afganistanin lisäksi Irakissa, Pakistanissa, Somaliassa ja Jemenissä. Yksistään Pakistanissa lennokeilla on tehty kolmisensataa ilmaiskua.
Suuret lennokit muistuttavat erehdyttävästi tavallisia taistelukoneita, vaikka niissä ei olekaan ohjaamoa. Tulevaisuudessa samaan lentueeseen saattaa hyvinkin kuulua lentäjällisiä koneita ja lennokkeja.
Vielä kymmenen vuotta sitten sotilaslennokkeja ei ollut juuri muilla mailla kuin Yhdysvalloilla. Tilanne on muuttunut selvästi: jo yli 70 valtiota on hankkinut niitä käyttöönsä. Sotilasasiantuntijoiden mukaan käynnissä on uudenlainen varustelukilpa. Yhdysvallat johtaa sitä vielä suvereenisti 7?500 lennokillaan, mutta sen etumatka on alkanut lyhentyä. Osa Euroopan maista on lähtenyt mukaan hankkeeseen, jossa kehitetään nimen Dassault nEUROn saanutta F16-hävittäjän kokoista häiveominaisuuksilla varustettua lennokkia.
Pienet lennokit sopivat moniin tehtäviin
Kehitys ei suinkaan kulje pelkästään kohti isoja lentokonemaisia lennokkeja. Sotilaskäyttöön suunnitellaan myös siroja lentäjättömiä helikoptereita, jotka eivät siis tarvitse kiitotietä noustessaan ja laskeutuessaan.
Pienimmät lennokit painavat alle 20 grammaa. Tiedustelu- ja valvontatehtäviin sopivat mallit voivat välittää kuvia esimerkiksi rakennuksista tai raunioista, joissa epäillään olevan apua tarvitsevia ihmisiä tai vaikkapa sala-ampujia. Hyvin korkealla lentävien lennokkien avulla on mahdollista saada hyvä yleiskuva laajoista alueista yhdellä kertaa.
Lennokit täydentävät Maata kiertävien satelliittien tekemää kaukokartoitusta, sillä ne voivat pysyä samassa paikassa jonkin aikaa ja palata helposti kohtaan, jota halutaan tutkia tarkemmin. Sotilaspiireissä ollaan kiinnostuneita myös malleista, joille voidaan tehdä ilmatankkaus.
Lennokki karsii kustannuksia
Lennokkien kehittämiseen ja käyttöön kannustavat osittain taloudelliset tekijät. Lennokeilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä, jos ne korvaavat tavallisia lentokoneita ja helikoptereita. Lentäjistä luopumiseen liittyy kulujen leikkaamisen lisäksi tietenkin myös turvallisuusnäkökohtia. Lentäjätöntä kalustoa käytettäessähän ei vaaranneta omien pilottien henkeä.
Lennokeilla tehtävät ilmaiskut ovat myös herättäneet vastustusta. Kun viime lokakuussa 2013 Pakistanissa protestoitiin operaatioita vastaan, mielenosoittajat saivat laajaa kansainvälistä tukea.
Vaikka lentäjättömiä ilma-aluksia ammutaan harvoin alas, nekin ovat pudotettavissa. Joukko opiskelijoita onnistui vuonna 2011 sotkemaan Texasissa Yhdysvalloissa lennokin ohjausjärjestelmän tunkeutumalla sen tietokoneeseen.
Lue lisää: Lennokki muistuttaa maakotkaa
Tutkijatkin turvautuvat yhä useammin lennokkien apuun. Tieteen Kuvalehden Ilmaan ilman lentäjää -artikkelista voit lukea muun muassa Utahin valtionyliopistossa Yhdysvalloissa kehitetystä AggieAir-lennokista, joka 180 sentin siipivälinsä ansiosta muistuttaa maakotkaa. Sillä on mahdollista kerätä nopeasti laajalta alueelta paljon tutkimusaineistoa esimerkiksi haitallisten vieraskasvien leviämisestä: