Tieteen historiassa naisilla on ollut tärkeä osa, vaikka keksinnöistään kuuluisiksi tulleita naistutkijoita on huomattavasti miehiä vähemmän.
Esimerkiksi Hypatia Alexandrialainen, joka eli noin vuosina 370–415 Egyptissä, keksi sekä tislauslaitteen että areo- eli hydrometrin, jolla voidaan määrittää nesteiden ominaispaino.
Osasyynä siihen, että naisilla on pitkään ollut aliedustus keksijähistoriikeissa, on monissa maissa 1900-luvulle asti voimassa olleet naisia syrjivät lait.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa naisen oli vielä 1800-luvun lopussa mahdotonta hakea patenttia keksinnölleen.
Ensimmäisenä yhdysvaltalaisena naiskeksijänä pidetään Sybilla Mastersia, joka kehitti maissintähkien esikäsittelyyn sopivan koneen 1712.
Se patentoitiin kolme vuotta myöhemmin hänen miehensä nimiin.
Naiset ovat tehneet paitsi arkea helpottavia keksintöjä (astianpesukone, Josephine Cochran 1872; astiankuivauskaappi, Maiju Gebhard 1944) myös tieteellisiä läpimurtoja. Esimerkiksi liettualais-yhdysvaltalainen Gertrude Elion keksi leukemialääkkeen ja kehitti immuunikatolääke AZT:n.