Pusseissa, pakkauskääreissä, tekstiileissä, pulloissa – muovia on kaikkialla.
Vuoden 1950 jälkeen maailmassa on tuotettu yli 9,2 miljardia tonnia muovia. Vuonna 1950 sitä syntyi vain 1,5 miljoonaa, mutta vuonna 2019 luku oli jo 368 miljoonaa tonnia.
Ja muovista on myös päästävä eroon.
Pelkästään vuonna 2018 maailmassa tuotettiin noin 342,6 miljoonaa tonnia muovijätettä. Suurin osa siitä oli peräisin pakkauksista ja tekstiileistä.
12 miljardia tonnia muovia kärrätään vuonna 2050 luontoon tai kaatopaikoille.
Vain 21 prosenttia muovijätteestä uusiokäytetään, ja 24 prosenttia siitä poltetaan lämpövoimaloissa. Loput noin 45 prosenttia päätyvät kaatopaikoille tai luontoon.
Jos tilanne ei muutu, asiantuntija-arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä luontoon tai kaatopaikoille on kertynyt yhteensä 12 miljardia tonnia muovia.
Seitsemän sortin muovit
Vaikka jätteitä osataan lajitella huomattavasti paremmin kuin ennen, iso osa kerätystä muovista ei päädy uusiokäyttöön: esimerkiksi vuonna 2020 Suomessa kerättiin lähes 45 000 tonnia pantitonta muovijätettä, mutta siitä uusiokäytettiin vain noin 20 prosenttia.
Muovin kierrättäminen ei ole lainkaan yksinkertaista.
Muovia on seitsemää päätyyppiä, joilla on erilaiset ominaisuudet. Toiset muovit ovat pehmeitä ja joustavia, toiset taas kovia ja lujia. Ne on uusiokäytettävä erikseen. Monet muovituotteista koostuvat vielä useista muovityypeistä, joita on mahdotonta erottaa toisistaan.
Lisäksi tuotteessa voi olla muovin lisäksi metallia, lasia tai pahvia. Esimerkiksi monet tölkit on laminoitu sisältä ohuella muovikalvolla, jota on vaikea kierrättää.
Muovin uusiokäyttöä voitaisiin tehostaa käyttämällä päivittäistavaroissa vain yhtä muovityyppiä.
