Bitcoinilla ja muulla kryptovaluutalla on ollut vuonna 2021 hurja noste, ja ne ovat esiintyneet tuhansissa otsikoissa. Virtuaalinen valuutta hyväksyttiin viralliseksi valuutaksi El Salvadorissa, ja Panamassa pohditaan samaa ideaa.
Voi silti olla vaikea ymmärtää, miksi ilmiö on paisunut niin suureksi ja mihin digirahaa voisi oikeasti käyttää.
Nämä viisi asiaa auttavat sinua ymmärtämään kryptovaluutan mahdollisuuksia ja sitä, miksi investointi niihin sisältää riskejä.
1. Kuinka arvokasta kryptovaluutta on?
Vaikka useimmiten puhutaan vain bitcoinista, maailmassa on olemassa yli 10 000 erilaista kryptovaluuttaa.
Niille on yhteistä se, että ne ovat mitä suurimmassa määrin investointikohteita. Jotkut nimittävätkin niitä digiajan vastineeksi kullalle.
Kryptovaluutan arvo perustuu siihen, että digirahaa käsittelevät ovat yhtä mieltä siitä, että se on arvokasta.
Toistaiseksi kuitenkin vain harvan tuotteen voi ostaa kryptovaluutalla.
Silti digirahaan investoidaan suuria summia. Bitcoinien yhteisarvo oli aiemmin tänä vuonna korkeampi kuin Facebookin arvo.
Kirjoitushetkellä bitcoinien yhteisarvo oli 639 miljardia dollaria, mikä nostaa kryptovaluutan yhdeksänneksi sijalle tämän hetken arvokkaimpien yhtiöiden ja toimijoiden listalla.
Maailman 10 arvokkainta yhtiötä ja toimijaa. Lista päivitetään päivittäin.
2. Miksi kryptovaluutan arvo heittelee niin paljon?
Alle vuodessa bitcoinin arvo lähes kymmenkertaistui. Sen jälkeen arvo on kuitenkin pienentynyt merkittävästi.
Kryptovaluutan arvon vaihtelulle on harvoin mitään yhtä ja yksinkertaista selitystä.
Yksi syy siihen, että sen kurssi on viime vuoden aikana noussut jyrkästi, piilee luultavasti siinä, että nykyisin yhä useampi arvostettu toimija on alkanut hyväksyä bitcoineja.
Tämä koskee muun muassa kansainvälistä PayPal-maksunvälityspalvelua, joka hiljattain teki isolle joukolle mahdolliseksi ostaa ja maksaa kryptovaluutalla.
Lisäksi runsas kirjoittelu bitcoinista verkossa ja sosiaalisessa mediassa on ollut omiaan nostamaan kurssia.
Kun internetin kruunaamaton kuningas, Elon Musk, ilmoitti, että Tesla oli investoinut bitcoiniin 1,5 miljardia dollaria ja että yhtiö alkaisi ottaa kryptovaluuttaa vastaan maksuna autoista, bitcoinin arvo nousi 20 prosenttia vuorokaudessa.
Kun Tesla hieman sen jälkeen taas luopui bitcoinien käytöstä, koska kryptovaluutan toimintaan vaadittava järjestelmä kuormittaa ilmastoa merkittävästi, kurssi notkahti lähes yhtä paljon.
Viimeksi Kiina on rajoittanut ankarasti bitcoinien louhintaa, minkä on arvioitu vaikuttaneen viime viikkojen kurssin laskuun.
Kyse siis EI ole samanlaisesta ilmiöstä kuin ostettaessa Googlen, Applen tai Microsoftin osakkeita, missä iso osinko tai kiinnostava uusi tuote voivat aiheuttaa osakekurssien kohoamisen.
Kryptovaluutan nousut ja laskut voidaan toisinaan selittää, mutta usein niiden syy on hämärämpi.
3. Saastuttaako kryptovaluutta?
Kryptovaluutan ilmeisin varjopuoli on se, että järjestelmä kuluttaa järjettömästi sähköä. Toimintaa kutsutaan myös louhinnaksi.
Louhinta on prosessi, jossa tuotetaan uusia bitcoineja ja jossa maksutapahtumat tallennetaan niin sanottuihin lohkoketjuihin.
Lohkoketju on digitaalinen hajautettu kirjanpito, joka pitää tallessa kaikki maksutiedot. Koko järjestelmän toiminta perustuu siihen, että kaikki siirrot viedään ”kirjanpitoon” ja todennetaan.
Prosessi alkaa siitä, että ihmiset, jotka louhivat kryptovaluuttaa, ratkaisevat mutkikkaita matemaattisia tehtäviä. Se, joka ratkaisee tehtävän nopeasti, saa työstään palkkion kryptovaluuttana.
Louhinta vaatii valtavasti laskentatehoa ja tehokkaan grafiikkasuorittimen. Siihen kuluu siksi suuria määriä sähköä, jota tuotetaan paljolti kiinalaisella hiilellä.
Bitcoinin vuotuinen ilmastokuormitus on suurin piirtein samaa tasoa kuin Alankomaiden koko sähkönkulutus.
Juuri voimakas kielteinen vaikutus ilmastoon oli Elon Muskin peruste sille, miksi Tesla luopui nopeasti bitcoinin käytöstä maksuvälineenä.
Tunnelin päässä saattaa silti näkyä hiukkasen valoa.
Ethereum-lohkoketju – jonka kryptovaluutta ether on toiseksi arvokkainta bitcoinin jälkeen — aikoo päästä pian irti yllä kuvatusta sähköä kuluttavasta louhintamallista, joka tunnetaan myös nimellä ”proof of work”, PoW.
Sen sijaan Ethereum aikoo siirtyä toiseen tapaan todentaa maksutapahtumat, joka tunnetaan nimellä ”proof of stake”, PoS.
Ethereumin taustalla olevan organisaation mukaan tehokkaat tietokoneet ja grafiikkasuorittimet voidaan korvata tavallisella kannettavalla tietokoneella ja leikata sähkönkulutus kymmenestuhannesosaan siitä, mitä se on nykyisin.
Bitcoinia käyttävät keskeiset toimijat tutkivat mahdollisuutta vastaavaan.
4. Miksi kryptovaluutta on älykästä?
Ehkä perustavin ero tavallisen rahan ja kryptovaluutan välillä on se, että perinteisissä rahansiirroissa on aina välittäjä – tavallisesti pankki tai muu rahalaitos, joka ottaa oman siivunsa kakusta.
Kryptovaluuttaa käytettäessä rahat voidaan siirtää osapuolelta toiselle suoraan, ja monessa tapauksessa siirtäminen on selvästi nopeampaa kuin perinteisiä valuuttoja käytettäessä.
Siirtäminen on lisäksi turvallista, ja se todennetaan aina lohkoketjulla eli yhteisellä kirjanpidolla.
Vaikka järjestelmää voi olla vaikea ymmärtää ja seurata, se on silti täysin läpinäkyvä ja kaikki siirrot ovat julkisia.
Tiedot kryptovaluutan lähettäjistä ja vastaanottajista ovat kuitenkin anonyymeja. Monet pitävät tätä etuna, mutta seikka on myös tehnyt kryptovaluutasta suositun rikollisiin tarkoituksiin.
Yksi konsepteista, jolle povataan tulevaisuudessa menestystä, tunnetaan nimellä smart contract eli älysopimus. Kyse on digitaalisesta sopimuksesta, joka voidaan solmia käytettäessä kryptovaluuttaaa maksuvälineenä mutta jossa maksu toimitetaan vain, mikäli sopimuksen ehto täyttyy.
Älysopimuksen periaatetta havainnollistaa esimerkki jalkapallo-ottelusta käydystä vedonlyönnistä, jossa sekä vedonlyöjät että vetoa välittävä yritys maksavat rahaa älysopimuksella. Älysopimus takaa, että kumpikin pystyy maksamaan sovitun summan. Kun ottelun tulos on virallisesti selvillä, rahat siirtyvät automaattisesti voittaneelle osapuolelle ilman luottokortteja ja välikäsiä.
Kyse voisi olla yhtä hyvin asuntokaupasta, jossa rahat siirtyvät ostajalta myyjälle heti, kun kauppa on vahvistettu.
Oikeastaan vain mielikuvitus asettaa rajat älysopimusten käytölle, ja monet odottavat konseptin muodostavan perustan uudenlaiselle taloudelle.
(Katso tarvittaessa alla oleva video, jossa konsepti selitetään melko hyvin.)
Älysopimus selitettynä helposti
5. Miksi kryptovaluuttaan investointia kannattaa harkita huolella?
Bitcoin ja monet muut kryptovaluutat eivät ole sidoksissa valtioiden virallisiin valuuttoihin eivätkä taloudellisiin järjestelmiin (ainoa poikkeus on El Salvador, joka hiljattain teki bitcoinista virallisen maan valuutan yhdessä dollarin kanssa).
Kryptovaluutta on hajautettua valuuttaa. Se merkitsee myös sitä, että kukaan ei riennä apuun, jos digirahan arvo yhtäkkiä sukeltaa.
Toisaalta jos kryptovaluutan avulla onnistuu ansaitsemaan rahaa, tuotto on veronalaista.
Jos kryptovaluuttaa säilytetään ”walletissa” eli eräänlaisessa ”digilompakossa", niin sovelluksen salasana kannattaa tallettaa visusti. Jos se unohtuu, rahoille saa heittää hyvästit. Ei ole ketään, joka voisi lähettää uuden salasanan tai nollata vanhan.
Moni on kryptovaluuttaan luotettuaan menettänyt paljon rahaa pääasiassa siksi, että he ovat panikoineet digirahalle ominaisten isojen kurssinvaihtelujen vuoksi.
Kryptovaluutta ei sovellukaan heikkohermoisille, joten siihen investoivan kannattaa olla varma siitä, että hänellä on myös varaa hävitä sijoittamansa rahat.