Kasvien yhteyttämistä jäljittelevät tekolehdet on keksitty moneen kertaan, mutta teoriaa on ollut vaikea soveltaa käytännössä.
Tekolehdet pystyvät muuttamaan laboratoriossa painesäiliöstä tulevaa CO2:ta, mutta ne eivät kykene sitomaan CO2:ta suoraan ilmakehästä.
Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat esittäneet ratkaisun ongelmaan.
He ovat kehittäneet kalvon, jonka ansiosta tekolehti saadaan yhteyttämään vedessä. Kalvo perustuu ammoniumiin, ja se on läpinäkyvä ja puoliläpäisevä.
Kun auringonvalo lämmittää kalvon takana olevaa vettä, vesi höyrystyy. Siitä seuraa, että CO2 kulkeutuu kalvon yläpinnan pienten aukkojen läpi. Aukot vastaavat aitojen lehtien ilmarakoja.
Tästä eteenpäin yhteyttäminen tapahtuu samalla tavalla kuin muissakin tekolehdissä.
Sitoo kymmenen kertaa enemmän hiilidioksidia ilmasta
Valoa itseensä imevä aine ottaa vastaan auringonsäteiden energiaa ja yhdessä eräiden muiden aineiden kanssa käynnistää yhteyttämisen. Tekolehti muuttaa CO2:ta hapeksi ja hiilimonoksidiksi (CO). Happi voidaan ottaa talteen tai päästää ympäristöön, kun taas CO on hyödynnettävissä polttoaineena.
Vedenpitävä kalvo tekee tekolehdestä toimivan
Tutkijoiden kehittämän kalvon ansiosta tekolehti voi yhteyttää vedessä. Toimintatapa mahdollistaa CO2:n sitomisen ilmasta ja varmistaa yhteyttämisen vaatimien aineiden saannin.
Vesi höyrystyy
Kun aurinko lämmittää kalvon takana olevaa vettä, vesi voi höyrystyä lehden alapinnan läpi. Kun vesihöyry poistuu lehdestä, CO2 menee yläpinnan pienten aukkojen, ilmarakojen, lävitse.
Yhteyttäminen käynnistyy
CO2-tuoton varassa lehti pitää yllä yhteyttämistä, jossa kasvihuonekaasu muuttuu hapeksi ja hiilimonoksidiksi (CO).
Lopuksi syntyy polttoainetta
Aidot lehdet tuottavat sokeria. Tekolehden lopputuote on sen sijaan hiilimonoksidi, jota voidaan käyttää keinotekoisena polttoaineena.
Tekolehti sitoo kymmenen kertaa niin paljon CO2:ta ilmasta kuin yhtä iso aito lehti.
Käytännössä tekolehdet muistuttavat aurinkopaneelia. 1,7 metriä pitkä ja 0,2 metriä leveä laite voi tuottaa 1,4 kiloa CO:ta vuorokaudessa, ja 360 paneelin puisto voi sitoa 792 kiloa CO2:ta ilmasta vuorokaudessa.
