Kiekkopyörä pienentää vastusta

Käytännössä on havaittu, että ns. levykiekko vähentää selvästi polkupyörän ilmanvastusta tavalliseen pinnapyörään verrattuna. Kiekkopyörä on tosin hieman pinnapyörää raskaampi, mutta painosta johtuva haitta on pienempi kuin ilmanvastuksen pienenemisestä saatava hyöty, etenkin silloin, kun kiihdytyksiä ei ole kovin paljon. Tehokkaimmaksi yhdistelmäksi kilpapyörissä on osoittautunut levykiekko takapyörässä ja etupyörässä korkea ns. aerovanne, jossa on vähemmän kuin 20 puolaa eli pinnaa. Levykiekon edut nähtiin konkreettisesti 1984, jolloin italialainen Francesco Moser esitteli uutuuden ja teki ennätyksen tunnin ajossa Méxicon olympiavelodromilla ohuessa ilmanalassa. On arvioitu, että Moser hyötyi uudentyyppisestä pyörästä noin neljä kilometriä tunnissa. Levykiekot alkoivat heti yleistyä ja ovat nykyään vakiovarusteita erilaisissa kilpapyörissä. Levykiekoista tehokkaimmaksi malliksi on tuulitunnelikokeissa havaittu ns. linssi. Kyseessä on kohti keskustaa paksuneva kiekko. Linssimäinen levykiekko on vaikeampi valmistaa kuin suora levy ja siksi myös tätä kalliimpi. Levykiekkoja ei käytetä yleensä yhteislähdöissä, sillä ne menevät herkästi rikki. Syynä haurauteen on se, että niiden valmistusmateriaalina on hiilikuitu, joka on hyvin kevyttä. Esimerkiksi alumiini on viisi kertaa niin painavaa kuin hiilikuitu.