Magneettisesti leijuva juna – Hyperloop – vie matkustajat Pohjolasta Pariisiin alle tunnissa. 

© Delft Hyperloop

HYPERLOOP: Opiskelijat osallistuvat junakilpailuun

Alankomaalainen Delft Hyperloop esittelee 20. helmikuuta uusimmat suunnitelmansa Elon Muskin ideoimasta salamannopeasta junasta. Tieteen Kuvalehti pääsi kurkistamaan kulissien taakse.

keskiviikko 14. helmikuuta 2018 teksti Andrea Voigt

Suunnilleen seitsemän vuotta sitten fysiikan opiskelija Edouard Schneiders keksi mielenkiintoisen kuljetuskonseptin: salamannopean junan nimeltään Hyperloop.

Siitä alkaen hän on ihmetellyt, miksi tämä kuljetusmuoto ei vieläkään ole edennyt suunnitelmia pidemmälle. 

Tänä vuonna Schneiders sai ainutlaatuisen mahdollisuuden pitää taukoa opiskeluistaan ja vauhdittaa salamannopean junan kehitystä. Hän toimii 36 muusta opiskelijasta koostuvan ryhmän johtajana Delftin teknillisessä yliopistossa Alankomaissa. 

Delft Hyperloopin kehitystyöhön osallistuvat opiskelijat eivät saa hankkeesta rahaa eivätkä opintopisteitä.

Hanke on täysin riippuvainen osallistujien vapaaehtoisesta panostuksesta. Työpäivä alkaa kello yhdeksän, ja innokkaat opiskelijat lähtevät harvoin kotiin ennen iltakymmentä. 

Kööpenhaminasta Pariisiin alle tunnissa

Edouard Schneiders ja toinen hankkeeseen osallistujista – Maaike Hakker – ottavat meidät vastaan vanhassa rakennuksessa, jonka yliopisto on antanut Delft Hyperloop -hankkeen käyttöön.

Vierailijoita ei tänne hevin päästetä – rakennuksessa tapahtuva työ on huippusalaista. 

Visionääri Elon Muskin ideoima Hyperloop on salamannopea juna, jonka nopeudeksi suunnitelmien mukaan tulee peräti 1 200 kilometriä tunnissa. 

Sillä vauhdilla esimerkiksi matka Kööpenhaminasta Pariisiin taittuu alle tunnissa. 

Hyperloop on eräänlainen kapseli (englanniksi pod), joka kulkee putkessa.

Erilaisia kilpailuja järjestämällä Musk pyrkii löytämään parhaat ja realistisimmat ehdotukset Hyperloopin toteuttamiseen. 

Alankomaalainen Delft Hyperloopista vastaava opiskelijaryhmä onkin jo voittanut yhden näistä kilpailuista.

Maaike ja Edouard varovat paljastamasta liikaa hankkeensa teknisiä yksityiskohtia. He haluavat nimittäin osallistua myös seuraavaan kilpailuun – vielä paremmalla ehdotuksella. 

Delft Hyperloop -hanketta kehittävä ryhmä

© Delft Hyperloop

Salamannopean pitää olla myös mukavaa

Hyperloop-logo näkyy kaikkialla: mainospalkeissa, isäntiemme paidoissa sekä kupeissa, joissa meille tarjotaan kahvia. 

Delft Hyperloop on epäkaupallinen hanke, mutta se vaikuttaa ulospäin erittäin ammattimaiselta. 

Hankkeeseen osallistuukin asiantuntijoita vähän joka alalta. Useimmat työskentelevät tekniikan parissa – "ne varsinaiset nörtit", kuten Maaike toteaa iloisesti hymyillen. 

Maaike itse johtaa markkinointia ja taloutta, ja mukana on myös suunnittelijoita, joiden tehtävänä on tehdä matkasta matkustajille mahdollisimman mukava. 

Ei ole nimittäin kovinkaan tavallista syöksyä putken halki lähes äänen nopeudella. 

Dreamteam-kulttuuri takaa hyvän tuloksen

Alankomaalainen joukkue yrittää voittaa kilpailijansa SpaceX:n Hyperloop Pod Competition -kilpailussa yksityiskohtien ansiosta. Kaikki pikkuosat Hyperloop-hankkeessa on hiottu loppuun asti. 

”Design on piirretty tarkasti pienintä ruuvia myöten, ja dokumentoimme aivan kaiken. Olemme juuri saaneet valmiiksi 600-sivuisen käsikirjan. Lisäksi tarkistamme tietokonesimuloinnilla, toimiiko kaikki niin kuin pitää”, sanoo Edouard.

Ryhmän mukaan hanketta on suosinut se, että Delftin yliopistossa on toimiva dreamteam-kulttuuri, jossa monet eri tieteenalat tekevät yhteistyötä parhaiden tulosten saavuttamiseksi.

Luonnoksista näkyy, millaisia Hyperloop-asemista ehkä aikanaan tulee.

© Delft Hyperloop

Delft-mentaliteetti

Edouard Schneiders painottaa, että hankkeen suurin voima on niin sanottu ”Delft-mentaliteetti”.

”Kun törmäämme ongelmaan, emme ryhdy päätä pahkaa ratkaisemaan sitä, vaan astumme ensin askeleen taaksepäin”, Edouard selittää.

Elon Musk on ehdottanut esimerkiksi kompressorilla varustettua moottoria, mutta se kuumenee kovasti ja voi siten aiheuttaa vaaraa matkustajille. 

Siksi Delft Hyperloop on tipauttanut pois kompressorin, vaikkakin ryhmän piti siksi aloittaa taas alusta. Vain siten oli kuitenkin mahdollista päätyä vielä parempiin ratkaisuihin. 

Jokainen Hyperloop-kapselin pienikin osa on suunniteltu huolellisesti. 

© Delft Hyperloop

Näytöillä vaihtuvat kauniit maisemat

Kun Hyperloopista tulee totta, on mahdollista matkustaa äärimmäisen nopeasti turvallisella ja ympäristöystävällisellä tavalla. 

Siinä missä muut kuljetustavat siirtävät paljon ilmaa, mikä taas kuluttaa paljon energiaa, Hyperloop kiitää putkessa, jossa vallitsee lähes tyhjiö: ilmanpaine on vain 0,1 prosenttia putken ympärillä vallitsevasta ilmanpaineesta. 

Lisäksi Hyperloop leijuu magneettien varassa, joten kitkavastus on minimaalinen. 

Vielä kaiken huipuksi se energia, jota tarvitaan jarruttamiseen, voidaan kierrättää. Junan energiatehokkuus on siksi peräti 90 prosenttia.

Myöskään matkustajia ei ole unohdettu. Turvallisuus on tietenkin erittäin tärkeää – ja samalla matkustamisen pitää olla mukavaa ja miellyttävää.

Kapseleissa on ikkunoiden sijasta näyttöjä, joilla vilisee kuvia ohikulkevasta maisemasta. Näin matkustajien ei tarvitse katsella putkea, jonka sisällä he todellisuudessa ovat. 

Edouardin mukaan on tarkoitus, että kuhunkin kapseliin tulee pari matkustajaa.

Kun matkustajia on paljon odottamassa junaa, kapseleita voi lähteä asemalta aina 10 sekunnin välein. 

Alankomaista Hyperloopin rakentaja

Kysyimme, milloin nopealla junalla päästään matkustamaan Amsterdamista Rotterdamiin. 

Tekniikkahan on jo olemassa, kuten Edouard oli juuri kertonut. Sitä pitää vielä optimoida. 

”Ensimmäistä Hyperloop-yhteyttä ei kuitenkaan rakenneta Eurooppaan”, Edouard ennustaa.

Hyperloopin kapseleille tarvitaan pitkiä, suoria putkia, ja siksi Edouard uskoo, että ensimmäiset putkistot rakennetaan maihin, joissa on enemmän tilaa sijoittaa niitä maanpinnalle. 

Euroopan maissa Hyperloopin kulkuväylät on rakennettava pitkiin tunneleihin. 

Alankomaat on silti vahvasti leikissä mukana, joukkueenjohtaja painottaa. 

”Meistä voi tulla Hyperloop-maa, ja voimme esimerkiksi rakentaa putkia Abu Dhabiin tai Dubaihin.”

Siten alankomaalaiset yritykset, jotka tuottavat terästä, sähköä ja betonia, voisivat tehdä yhteistyötä itse junia kehittävien yritysten kanssa. 

Ensimmäinen yhteys voidaan ottaa käyttöön jo seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Sen jälkeen lienee sitten Euroopan vuoro. 

Maaike Hakker, talous- ja markkinointijohtaja, ja Edouard Schneiders, ryhmänjohtaja, esittelivät Tieteen Kuvalehdelle Delft Hyperloop -hanketta.

© Andrea Voigt

Kyseessä on vain voitto 

Delft Hyperloop -joukkue katsoo valoisasti tulevaisuuteen uskoen, että sillä on hyvät mahdollisuudet voittaa SpaceX:n Hyperloop Pod -kilpailu vielä kerran. 

Ryhmä ei tiedä mitään siitä, mitä kilpailijat parhaillaan tekevät, mutta sillä on vain yksi tavoite: voittaa kilpailu.

Helmikuun 20. päivänä ryhmä esittelee suunnitelmiaan lehdistötilaisuudessa. 

Pikku Elon -nimisellä mallinukella testataan Hyperloop-kapselin turvallisuutta.

© Andrea Voigt

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: