Google 25 vuotta: Näkymätön ystävä aikuistui
Google viettää 25-vuotisjuhliaan yhtenä maailman suurimmista yrityksistä. Menestys perustuu käyttäjien yksityisasioihin – hakuja, sähköposteja ja liikkumista koskeviin tietoihin. Googlea uhkaa kuitenkin sen oma lapsi: tekoäly.
Tallentamalla tietoja käyttäjästä Google kykenee melkein ajattelemaan hänen puolestaan.
Elokuu 1998: Andy Bechtolsheimilla on kiire. Hän on menestyvä tietotekniikka-alan sijoittaja ja suuren tietokoneita valmistavan yhtiön perustaja. Hänellä on aamupäivällä tärkeä tapaaminen.
Bechtolsheim seuraa Kaliforniassa Palo Altossa sijaitsevan talon edessä olevalla verannalla malttamattomasti nuorten miesten esitystä, tekee pikaisia laskelmia ja toteaa:
”Teidän ei tarvitse kantaa huolta rahasta. Kirjoitan teille heti 100 000 dollarin šekin.” Sitten hän hyppää punaiseen Porscheensa ja ajaa seuraavaan kokoukseen. Nuoret miehet jäävät katselemaan toisiaan ällistyksissään.
Sergey Brin ja Larry Page ovat saaneet rahoituksen opintoprojektilleen, Google-hakukoneen kehityshankkeelle.
Nykyään – 25 vuotta myöhemmin – Google tuottaa 100 000 dollaria 10–15 sekunnissa. Yhtiö on pannut internetin järjestykseen, antanut sähköpostitilin kahdelle miljardille käyttäjälle ja kartoittanut kaikki maanosat.
Yhdeksän verkkohakua kymmenestä tehdään Googlella. Toiseksi suosituimman hakukoneen, Bingin, osuus on 4–9 prosenttia.
Seuraavana tavoitteena on käyttää tekoälyä kaiken tiedon järjestämiseen ja sen saattamiseen jokaisen käyttöön. Työkalu on nimeltään Bard, ja se voi tehdä Googlesta entistäkin suuremman – tai tappaa teknologiajätin.
Internet oli sekaisin
Kun Sergey Brin ja Larry Page tapasivat sijoittajan verannalla Kaliforniassa, he tunsivat toisensa jo hyvin. He olivat tutustuneet kolme vuotta aiemmin sikäläisessä Stanfordin yliopistossa, jossa molemmat opiskelivat tietojenkäsittelyoppia.
Tuolloin internetissä oli lähes mahdotonta navigoida. Jos esimerkiksi etsi hakusanaa ”relativity” Yahoo!:n kaltaisilla hakukoneilla, tulokset olivat sivuja, joilla hakusana esiintyi useimmin – eivätkä välttämättä parhaita osumia.
Usein käyttäjän piti käydä läpi loputtomasti hyödyttömiä hakutuloksia ennen kuin hyödyllinen sivu löytyi.
Google pisteyttää sivustoja
Saadakseen olennaiset sivustot hakutuloslistan kärkeen Google kehitti PageRank-menetelmän, joka antaa sivustoille pisteitä. Sisällöltään merkitykselliset sivustot saavat paljon pisteitä, jos muut sivustot viittaavat niihin.
Monta linkkiä tuottaa parhaan hakutuloksen
Jos monet muut sivustot viittaavat tiettyyn sivuun, Google antaa sille paljon pisteitä. Tässä tapauksessa seitsemän muuta sivua linkittyy sivulle A. Siksi se saa Googlelta suuren pistemäärän, 38,4 prosenttia, ja sivu on hakutulosluettelon kärjessä.
Olennaisten sivujen viitteistä ropisee pisteitä
Vain yksi muu verkkosivusto viittaa sivuun B. Silti se sijoittuu korkealle hakutuloslistalla, koska viittaussivulla on erittäin suuri pistemäärä.
Viittausten puute paljastaa epäolennaisuuden
Jos millään muulla verkkosivustolla ei ole linkkiä tietylle sivulle, sisältö ei todennäköisesti ole kovin merkityksellinen. Tämä saa Googlen pudottamaan sen hakutuloslistalla hyvin alas.
Epäolennaiset linkit eivät lisää painoarvoa
Kun sivustoon viitataan vain epäolennaisilla sivuilla, pistemäärä ei kasva. Vaikka esimerkissä kuusi muuta sivua linkittyy sivuun D, se saa melko vähän pisteitä.
Brin ja Page päättivät tehdä paremman hakutoiminnon ja kehittivät BackRubin. Hakukone ei vain listannut sivuja, joilla avainsana esiintyi, vaan se myös hyödynsi tieteellistä menetelmää.
Tiedeartikkelin (huomio)arvo määräytyy sen mukaan, kuinka monessa muussa artikkelissa siihen viitataan. BackRub ei asettanut sivustoja paremmuusjärjestykseen ainoastaan avainsanan esiintymistiheyden perusteella, vaan se katsoi, kuinka monta muuta sivustoa siihen liittyi.
Jos 1 000 sivua linkittyy verkkosivustolle, jossa selitetään suhteellisuusteoriaa, se on käyttäjälle todennäköisesti merkityksellisempi kuin verkkosivusto, jossa vain lukee ”suhteellisuusteoria” 1 000 kertaa.
Brin ja Page nimesivät menetelmänsä PageRankiksi jälkimmäisen sukunimen ja rankkausmenetelmän mukaan.
10–15 sekunnissa Google ansaitsee yhtä paljon kuin yhtiön perustamispääoma oli eli 100 000 dollaria.
Vuonna 1996 Brin ja Page asettivat hakukoneensa saataville Stanfordin yliopiston verkkosivustolle.
Nyt oli mahdollista tehdä hakuja miljoonien luokiteltujen sivujen joukosta, ja ilmentääkseen niiden valtavaa määrää perustajat nimesivät hakukoneen googoliksi kutsutun luvun mukaan. Siinä numeroa 1 seuraa sata nollaa (10100).
Kirjoitusvirheen takia hakukoneen nimeksi tuli kuitenkin Google.
Vaikka tekijät pitivät kehittämäänsä hakumenetelmää nerokkaana, se oli heille vain opintoprojekti. He päättivät myydä sen lisenssin jollekin tietotekniikka-alan yritykselle ja jatkaa opiskelua.
Googlen perustajat Larry Page (vasemmalla) ja Sergei Brin tutustuivat, kun kumpikin opiskeli tietotekniikkaa arvostetussa Stanfordin yliopistossa.
Keksintöä oli kuitenkin vaikea myydä, sillä kukaan ei nähnyt siinä piilevää potentiaalia. Kun myyntiyritykset eivät tuottaneet tulosta vuodessa, ystävykset ottivat yhteyttä Stanfordin yliopiston professoriin David Cheritoniin, joka oli myös tunnettu sijoittaja.
Cheriton tajusi heti mahdollisuudet ja kutsui vuonna 1998 Brinin, Pagen ja Andy Bechtolsheimin verannallaan järjestämäänsä tapaamiseen, joka johti 100 000 dollarin šekin kirjoittamiseen.
Mainostajat ihastuivat Googleen
Brin ja Page perustivat yrityksen. Se kasvoi nopeasti. Kun se ei mahtunut enää opiskelijakämppään, se muutti ensin ystävän autotalliin ja sitten sieltä Mountain View'n kaupunkiin, jossa yrityksen pääkonttori sijaitsee yhä.
Ajan myötä Googlesta tuli suosittu sekä internetin käyttäjien että sijoittajien keskuudessa. Nämä näkivät hakukoneessa ainutlaatuisen mahdollisuuden.
Jos Google löytäisi käyttäjien kannalta olennaiset hakutulokset, hakukone voisi myös mahdollistaa kohdennetun mainonnan.
20 miljoonaa kilometriä teitä ovat kuvanneet Googlen Street View -kamerat eri puolilla maapalloa.
Brin ja Page epäröivät. He uskoivat, että Googlen puhdas, mainokseton palvelu teki hakukoneesta suositun, mutta mahdollisuus hankkia lähes rajattomasti rahaa uusia hankkeita varten vakuutti heidät.
Mainostajat olivat innoissaan. Google AdWordsin avulla he pystyivät kohdentamaan mainoksia esimerkiksi maantieteellisille alueille tai valikoiduille käyttäjäryhmille ja hinnoittelumalli oli pay-per-click: mainostaja maksoi ainoastaan silloin, kun käyttäjä napsautti mainosta.
Aivan niin kuin sijoittajat olivat ennustaneet, mainosrahaa alkoi virrata Googleen. Heti oli selvää, että käyttäjätiedot olivat ratkaisevan tärkeitä.
Se, että Google arvaa, mitä käyttäjä haluaa, varmistaa hänelle paremman ja nopeamman pääsyn siihen tietoon, jota hän kaipaa.
Googlella on yli 150 000 työntekijää, ja sen pääkonttori – Googleplex – sijaitsee Kaliforniassa Mountain View'ssa.
Talliprojektista suuryhtiöksi
Kalifornilaisessa opiskelijakämpässä syntynyt Google on kasvanut 25 vuodessa kansainväliseksi yritysjätiksi. Historiallisia virstanpylväitä ovat olleet muun muassa yksilölliset mainokset, tarkat kartat ja tekoälyä hyödyntävä chatbotti.
1995
Opiskelutoverit etsivät uutta ratkaisua
Sergey Brin ja Larry Page opiskelevat tietotekniikkaa Stanfordin yliopistossa ja alkavat kehittää entistä parempaa hakukonetta opiskelijakämpässä.
1998
Yritys alkaa kasvaa autotallissa
Brin ja Page yrittävät myydä hakukonettaan, mutta kukaan ei ole kiinnostunut. Sen sijaan he onnistuvat löytämään sijoittajia, ja 4. syyskuuta he perustavat Googlen. Pääkonttori sijoittuu ystävän autotalliin.
2000
Mainonta tekee yhtiöstä miljardibisneksen
Perustajat vastustavat aluksi mainoksia, mutta ansaitsemismahdollisuudet kääntävät heidän päänsä. Nykyään Google saa mainostuloja yli 200 miljardia dollaria vuodessa.
2005
Sovellus kartoittaa koko maailman
Google Maps lanseerataan. Siitä tulee nopeasti suosittu karttapalvelu. Nykyään Mapsia käyttää kuukausittain yli miljardi ihmistä, ja se kattaa 200 maailman maata.
2023
Tekoäly on tulevaisuutta
Hakukonetta käytetään nyt 100 000 kertaa sekunnissa, mutta se on vain pieni osa Googlen toiminnasta. Yhtiö panostaa voimakkaasti tekoälyyn ja lanseeraa Bard-chatbotin.
Mainosmiljooniensa avulla Google alkoi kehittää uusia palveluja ja ostaa muita teknologiayrityksiä päästäkseen paremmin perille käyttäjistä.
Itseohjautuva auto tekee tuloaan
Seuraavaksi Google kehitti Gmailin, joka tarjosi käyttäjille ennätyksellisen paljon tallennustilaa ilmaiseksi: yhden gigatavun. Nykyään Gmail on maailman käytetyin sähköpostipalvelu: tilejä on avattu jo yli kaksi miljardia.
Sitten tuli Google Maps, joka löysi julkisena karttapalveluna nopeasti käyttäjiä ja laajeni vain muutamia vuosia myöhemmin Street View -palvelulla. Nykyään voi käydä katselemassa katunäkymiä eri puolilla maailmaa peräti 20 miljoonan kilometrin matkalta.
Mapsin käyttäjiltä saatavien liikennetietojen ja tarkkojen tiekarttojen avulla Google kehittää itseohjautuvaa autoa. Nykyään Waymo-nimisen hankkeen testiautot ovat ajaneet jo miljoonia kilometrejä.
Tekniikka ja lainsäädäntö ovat kuitenkin osoittautuneet niin hankaliksi, ettei auto ole vieläkään markkinoilla.
Sen sijaan, että Google olisi kehittänyt kaikkia monimutkaisia palveluja itse, se on käyttänyt miljardeja yritysostoihin, kuten YouTubeen, joka esittää päivittäin noin miljardi tuntia videoita, ja Android-käyttöjärjestelmään, joka löytyy joka toisesta älypuhelimesta maailmassa.
Mainitut kaksi yritystä maksoivat maltaita. DeepMindin ostaminen vuonna 2015 ”vain” 600 miljoonalla dollarilla olikin Googlen mittapuun mukaan pieni kuluerä, mutta se saattaa hyvinkin olla Googlen historian tärkein.
Tietokone ajattelee itse
DeepMind kehittää tekoälyä – erityisesti syväoppimista, jossa aivotoimintaa jäljittelevät keinotekoiset neuroverkot voivat oppia valtavista tietomääristä.
DeepMindin ensimmäinen huippusaavutus oli ihmispelaajan voittaminen kiinalaisessa go-lautapelissä. Asiantuntijat olivat ennustaneet, että tietokone ei koskaan voita go-peliä, koska monimutkainen peli vaatii paljon kokemusta, mutta voitollaan DeepMind todisti tekoälyn mahdollisuudet.
Chatbottien ansiosta käyttäjät voivat hakea vastauksia kysymyksiinsä altistumatta mainoksille. Tämä voi uhata Googlen olemassaoloa.
Google työskenteli vaivihkaa syväoppimisen parissa, kunnes syksyllä 2022 heidän teknologiansa ohitettiin yhtäkkiä. Googlen kanssa kilpailevan Microsoftin tukema OpenAI-yritys lanseerasi kehittyneen tekoälyyn perustuvan ChatGPT-chatbotin.
Chat- eli keskustelubotti on kehittynyt kielimalli, joka ymmärtää ihmisviestintää ja tuottaa melko luonnollisia tekstejä. Juttelemisen lisäksi se osaa myös vaikkapa selittää suhteellisuusteorian, kirjoittaa iltasadun tai tarkastaa kirjoituksen kieliasun.
Keväällä 2023 Google esitteli oman chatbottinsa Bardin, ja lähiaikoina käydään ratkaisutaistelu.
Tekoälyä hyödyntävät tietokoneet voivat muuttaa perusteellisesti tapaa, jolla hakukoneita, internetiä ja monta muuta teknologiaa käytetään, ja ehkä jopa pudottaa pohjan pois Googlen liiketoimintamallilta, joka perustuu hakukoneen kohdennettuihin mainoksiin.
Google on nyt emoyhtiö Alphabetin osa, ja se on paljastanut tavoittelevansa johtavan tekoäly-yhtiön asemaa, mutta esimerkiksi OpenAI saattaa hyvinkin viedä voiton.
Google, Brin ja Page voidaan unohtaa 25 vuodessa, jos se teknologia, jonka kehittämiseen he osallistuivat, jättää heidät jälkeensä. Eikä edes Google pysty ennustamaan tulevaisuutta.