Faktantarkistus: Näin havaitset valeuutiset

Jos et ole varma uutisen takana olevasta tiedotusvälineestä tai henkilöstä, tarkista aina, onko kyseessä luotettava lähde.

Sosiaalisessa mediassa

Suurin osa valeuutisista on peräisin sosiaalisesta mediasta, kuten Facebookista, Twitteristä tai Instagramista.

Kuka julkaisi uutisen ensimmäisenä? Onko kyseessä luotettava taho?

Käytä hetki aikaa ja tutki, voisiko lähettäjä olla sittenkin joku muu.

Sosiaalisessa mediassa näkyvät usein selvät varoitusvalot, jotka paljastavat valeprofiilit.

Verkkosivuilla

Jos et tunne verkkosivun takana olevaa tahoa tai et ole aivan varma lähteen uskottavuudesta, tutki hieman verkkosivua. Näyttääkö se luotettavalta?

Käytä Googlea. Etsi luotettavilta sivustoilta tietoa lähteestä. Napsauta sivuston Tietoja-kohtaa ja lue, mitä lähde kertoo itsestään.

Jos jutulle on annettu kirjoittaja, googlaa hänen nimensä, niin voit nopeasti arvioida luotettavuuden, kun näet, millaisia juttuja ja mihin mediaan hän on kirjoittanut.

Ja lopuksi kannaattaa myös pitää mielessä, että netissä on paljon sivustoja, kuten yhdysvaltalainen The Onion ja kanadalainen World News Daily Report, jotka julkaisevat valeuutisia satiireina.

Joillakin näillä sivustoilla satiirin havaitseminen nopealla vilkaisulla saataa kuitenkin olla vaikeaa.

Jos uutisen tai sosiaalisen median postauksen otsikko kuulostaa liian uskomattomalta tai käsittämättömältä ollakseen totta, se luultavasti ei ole totta.

Tarkista siksi aina, mikä uutinen oikeasti piilee sensaatiomaisen tai hämmentävän otsikon takana.

Tutki sivustoa, joka julkaisi uutisen. Lue ainakin kaksi kappaletta jutusta – jos juttua ylipäänsä ole olemassa. Ja selvitä, perustuuko otsikko faktoihin.

Jos juttu ei vastaa otsikkoa tai käsittelee jotain aivan muuta, olet hyvin todennäköisesti ajautunut uutisvirran väärälle puolelle.

VINKKI: Omituiset kirjoitusvirheet otsikoissa tai sosiaalisen median postauksissa ovat merkki siitä, että kyseessä saattaa olla epäilyttävä bottien tehtailema juttu.

"Botit" (robotit) ovat automatisoituja sosiaalisen media profiileja, jotka jakavat, levittävät, konekääntävät ja/tai julkaisevat sisältöä, joka usein on valheellista, harhaanjohtavaa tai propagandistista.

Mikä on uutisen lähde? Tai löytyykö sellaista ylipäänsä?

Jos lähteeksi on annettu henkilö, puolue tai jokin muu media, asian tarkistaminen käy nopeasti. Ja samalla selviää, onko lähde luotettava.

Onko henkilö antanut samansuuntaisia lausuntoja muille medioille samasta aiheesta?

Tähänkin Google antaa nopeasti vastauksen.

Jos jutussa ei ole lähdettä, vaan siinä ainoastaan esitellään ylimalkaisesti faktoiksi naamioituja asioita ja käytetään epämääräisiä ilmaisuja, kuten ”kaikki tietävät, että" tai "fakta on ollut jo pitkään tiedossa”, hälytyskellojen pitää soida.

Osaa valeuutisista ei ole tarkoitettu valeuutisiksi. Ne voivat olla misinformaatiota, joka on saattanut syntyä sattumalta.

Esimerkki tällaisesta on vanhan uutisen jakaminen uudessa yhteydessä.

Kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi 2016, republikaaneja lähellä olevien henkilöiden, kommentaattoreiden ja medioiden uutisiin ilmestui lähes heti juttu siitä, että Ford aikoo siirtää autotuotantonsa takaisin Yhdysvaltoihin Meksikosta.

Uutisella haluttiin ilmaista se, että Trumpin valinta presidentiksi lisäsi luottamusta Yhdysvaltojen työmarkkinoilla ja synnytti työpaikkoja jo ennen Trumpin virkaanastumista.

Uutinen ei kuitenkaan ollut totta.

Juttu Fordin aikeista oli kylläkin oikea, mutta uutinen ei ollut vuodelta 2016 vaan vuodelta 2015. Eikä sillä ollut mitään tekemistä sen kanssa, että Donald Trump oli valittu Yhdysvaltojen presidentiksi.

Oikeiden uutisten liittäminen tapahtumiin, joihin niillä ei ole minkäänlaista yhteyttä, on suhteellisen tavallista ja siten osa valeuutisilmiötä. Meistä itse kukin on vaarassa syyllistyä vastaavaan. Juttu voi sinänsä olla uskottava, tosi ja dokumentoitu.

Muista: tarkistaa ajankohtaisena esitetyn jutun päivämäärä. Onko kyseessä uusi juttu, uudelleenpostattu vanha juttu vai vanha uutinen, joka on irrotettu alkuperäisestä asiayhteydestään?

Kuvilla huijataan kahdella yleisellä tavalla:

• Kuvamanipulaatio
• Kuvien irrottaminen asiayhteydestä.

Tässä kaksi esimerkkiä huijauksista:

Samaa kuvaa käytettiin Twitterissä kahdessa eri yhteydessä – neljän vuoden välein:

Palestiina, 2021:

Äkkiä katsottuna kuva saattaisi ollakin Palestiinasta, joten hälytyskellot eivät ala soida aivan heti.

Kuva ei kuitenkaan ole vuodelta 2021.

Sama kuva oli Twitterissä jo vuonna 2017. Silloin pommitettujen talojen välissä oleva poika ei ollut Palestiinassa:

Syyria, 2017:

Tälläkin kertaa kuva voi hyvin liittyä sotaan Syyriassa.

Mutta onko sillä väliä, onko kuva otettu Palestiinassa vai Syyriassa? Kuvahan voisi liittyä kumpaankin tapahtumaan.

Entä jos kuvassa olisi teksti Ukraina ja vuosi 2022?

Kuvan oikea tarina:

Kuvan on ottanut kuvatoimisto Getty Imagesin valokuvaaja 19. lokakuuta 2014 Shejaiyassa Gazassa, kun Israel ja Hamas taistelivat 50 päivää.

Kuva on siis Palestiinasta eikä Syyriasta, mutta kuva on otettu vuonna 2014 eikä vuonna 2021. Kuva ei siis esitä tuolloin ajankohtaista tilannetta Palestiinassa kuten Twitter-viesti antaa ymmärtää.

Kumpaakin Twitter-viestiä on siis manipuloitu.

Deepfaket

Lue tästä lisää manipuloiduista eli deepfake-videoista. Videoväärennökset nähdään tulevaisuuden mediamaailman mörköinä.

Valeuutiset – erityisesti disinformaatio ja propaganda – käyttävät usein hyväksen suuria tunteita, kuten surua, vihaa, ihastusta tai raivoa.

Jos lähettäjä herättää sinussa tunteita, olet taipuvaisempi jakamaan valeuutisen netissä jo ennen kuin olet edes ehtinyt ajatella jutun paikkansapitävyyttä tai tarkistaa sitä.

Vahvistusharha tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat alttiita uskomaan niihin uutisiin ja juttuihin, jotka tukevat heidän omia mielipiteitään ja ennakkokäsityksiään. Tietoja, jotka haastavat omat käsitykset, on vaikeampi niellä.

Ihmisten on yksinkertaisesti helpompi vahvistaa omaa käsitystään kuin hyväksyä se mahdollisuus, että he eivät ehkä tiedäkään vielä koko totuutta – tai ovat jopa aivan väärässä.

Jos sosiaalisen median julkaisua tai nettiuutista lukiessasi huomaat, että olet tunteiden vallassa – vihainen, hurmioitunut tai innoissasi siitä, että uutinen vahvistaa omaa käsitystäsi – varoitusvalojen pitää syttyä.

Pysähdy miettimään, MIKSI sinä haluaisit jakaa jutun heti.

Jos syynä on tunne, tarkista jutun taustat ja todenperäisyys huolellisesti. Ihan vain varmuuden vuoksi.

Jos uutisen luotettavuus askarruttaa tarkistuksen jälkeenkin, voit vielä turvautua ulkopuoliseen apuun.

Sitä mukaa kuin valeuutiset, misinformaatio ja disinfomaatio ovat yleistyneet, verkkoon on ilmestynyt lisää myös riippumattomia faktantarkistussivustoja.

Voit turvautua tunnettuihin ja luotettaviin sivustoihin. Tässä niistä muutama: