Faktantarkistus: Näin havaitset valeuutiset

Olipa puheenaiheena sitten ilmastonmuutos, korona, Ukrainan sota tai pakolaisvirta, valeuutiset leviävät kuusi kertaa niin nopeasti kuin totuudenmukaiset jutut. Tämä opas auttaa sinua havaitsemaan valeuutiset.

Olipa puheenaiheena sitten ilmastonmuutos, korona, Ukrainan sota tai pakolaisvirta, valeuutiset leviävät kuusi kertaa niin nopeasti kuin totuudenmukaiset jutut. Tämä opas auttaa sinua havaitsemaan valeuutiset.

Shutterstock / fizkes

Kuka on uutisen takana?

Jos et ole varma uutisen takana olevasta tiedotusvälineestä tai henkilöstä, tarkista aina, onko kyseessä luotettava lähde.

Sosiaalisessa mediassa

Suurin osa valeuutisista on peräisin sosiaalisesta mediasta, kuten Facebookista, Twitteristä tai Instagramista.

Kuka julkaisi uutisen ensimmäisenä? Onko kyseessä luotettava taho?

Millä todennäköisyydellä Saksan entisellä liittokanslerilla, Angela Merkelillä, olisi alle 4 000 seuraajaa Twitterissä? Ja millä todennäköisyydellä hän uudelleentwiittaisi jotain WTF!!-kommentilla?

© Twitter / Archive.org

Käytä hetki aikaa ja tutki, voisiko lähettäjä olla sittenkin joku muu.

Sosiaalisessa mediassa näkyvät usein selvät varoitusvalot, jotka paljastavat valeprofiilit.

Maailman rikkain mies, Elon Musk, Facebookissa? Ei todellakaan. Seuraajia on liian vähän, URL paljastaa, millä nimellä tili on alun perin luotu Facebookiin elonreeve.musk.338 – ja profiilin nimi on muutettu myöhemmin... ja kirjoitettu vielä väärin.

© Screenshot / Facebook

Verkkosivuilla

Jos et tunne verkkosivun takana olevaa tahoa tai et ole aivan varma lähteen uskottavuudesta, tutki hieman verkkosivua. Näyttääkö se luotettavalta?

Käytä Googlea. Etsi luotettavilta sivustoilta tietoa lähteestä. Napsauta sivuston Tietoja-kohtaa ja lue, mitä lähde kertoo itsestään.

Jos jutulle on annettu kirjoittaja, googlaa hänen nimensä, niin voit nopeasti arvioida luotettavuuden, kun näet, millaisia juttuja ja mihin mediaan hän on kirjoittanut.

Ja lopuksi kannaattaa myös pitää mielessä, että netissä on paljon sivustoja, kuten yhdysvaltalainen The Onion ja kanadalainen World News Daily Report, jotka julkaisevat valeuutisia satiireina.

Joillakin näillä sivustoilla satiirin havaitseminen nopealla vilkaisulla saataa kuitenkin olla vaikeaa.

"Where facts don't matter." Satiiri- ja parodiasivustot ilmoittavat usein, että sivustolla julkaistut jutut ovat keksittyjä. Tieto esitetään joko aivan selvästi ja näkyvästi tai sitten vähemmän selkeästi Tietoja-kohdassa.

© Screenshot / World News Daily Report

Lue muutakin kuin vain otsikko

Jos uutisen tai sosiaalisen median postauksen otsikko kuulostaa liian uskomattomalta tai käsittämättömältä ollakseen totta, se luultavasti ei ole totta.

Tarkista siksi aina, mikä uutinen oikeasti piilee sensaatiomaisen tai hämmentävän otsikon takana.

Tutki sivustoa, joka julkaisi uutisen. Lue ainakin kaksi kappaletta jutusta – jos juttua ylipäänsä ole olemassa. Ja selvitä, perustuuko otsikko faktoihin.

44 % tunnustaa langenneensa valeuutiseen ainakin kerran. CIGI-Ipsos Global Survey on Internet Security and Trust, 2019

Jos juttu ei vastaa otsikkoa tai käsittelee jotain aivan muuta, olet hyvin todennäköisesti ajautunut uutisvirran väärälle puolelle.

VINKKI: Omituiset kirjoitusvirheet otsikoissa tai sosiaalisen median postauksissa ovat merkki siitä, että kyseessä saattaa olla epäilyttävä bottien tehtailema juttu.

"Botit" (robotit) ovat automatisoituja sosiaalisen media profiileja, jotka jakavat, levittävät, konekääntävät ja/tai julkaisevat sisältöä, joka usein on valheellista, harhaanjohtavaa tai propagandistista.

Mikä on jutun lähde?

Mikä on uutisen lähde? Tai löytyykö sellaista ylipäänsä?

Jos lähteeksi on annettu henkilö, puolue tai jokin muu media, asian tarkistaminen käy nopeasti. Ja samalla selviää, onko lähde luotettava.

Onko henkilö antanut samansuuntaisia lausuntoja muille medioille samasta aiheesta?

Tähänkin Google antaa nopeasti vastauksen.

Jos jutussa ei ole lähdettä, vaan siinä ainoastaan esitellään ylimalkaisesti faktoiksi naamioituja asioita ja käytetään epämääräisiä ilmaisuja, kuten ”kaikki tietävät, että" tai "fakta on ollut jo pitkään tiedossa”, hälytyskellojen pitää soida.

Tarkista päivämäärä

Osaa valeuutisista ei ole tarkoitettu valeuutisiksi. Ne voivat olla misinformaatiota, joka on saattanut syntyä sattumalta.

Esimerkki tällaisesta on vanhan uutisen jakaminen uudessa yhteydessä.

Kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi 2016, republikaaneja lähellä olevien henkilöiden, kommentaattoreiden ja medioiden uutisiin ilmestui lähes heti juttu siitä, että Ford aikoo siirtää autotuotantonsa takaisin Yhdysvaltoihin Meksikosta.

Uutisella haluttiin ilmaista se, että Trumpin valinta presidentiksi lisäsi luottamusta Yhdysvaltojen työmarkkinoilla ja synnytti työpaikkoja jo ennen Trumpin virkaanastumista.

Uutinen ei kuitenkaan ollut totta.

© CNN / Screenshot

Juttu Fordin aikeista oli kylläkin oikea, mutta uutinen ei ollut vuodelta 2016 vaan vuodelta 2015. Eikä sillä ollut mitään tekemistä sen kanssa, että Donald Trump oli valittu Yhdysvaltojen presidentiksi.

Oikeiden uutisten liittäminen tapahtumiin, joihin niillä ei ole minkäänlaista yhteyttä, on suhteellisen tavallista ja siten osa valeuutisilmiötä. Meistä itse kukin on vaarassa syyllistyä vastaavaan. Juttu voi sinänsä olla uskottava, tosi ja dokumentoitu.

Twitterissä valeuutisen uudelleentwiittaus oli 70 % todennäköisempää kuin oikean uutisen (2006–2016). "The Spread of True and False News Online", MIT 2018

Muista: tarkistaa ajankohtaisena esitetyn jutun päivämäärä. Onko kyseessä uusi juttu, uudelleenpostattu vanha juttu vai vanha uutinen, joka on irrotettu alkuperäisestä asiayhteydestään?

Tarkista kuvat

Kuvilla huijataan kahdella yleisellä tavalla:

  • Kuvamanipulaatio
  • Kuvien irrottaminen asiayhteydestä.

Tässä kaksi esimerkkiä huijauksista:

Samaa kuvaa käytettiin Twitterissä kahdessa eri yhteydessä – neljän vuoden välein:

Palestiina, 2021:

Vuonna 2021 tämän kuvan väitettiin olevan Palestiinasta, aihetunnisteena oli #GazaUnderAttak

© Screenshot, Twitter

Äkkiä katsottuna kuva saattaisi ollakin Palestiinasta, joten hälytyskellot eivät ala soida aivan heti.

Kuva ei kuitenkaan ole vuodelta 2021.

Sama kuva oli Twitterissä jo vuonna 2017. Silloin pommitettujen talojen välissä oleva poika ei ollut Palestiinassa:

Syyria, 2017:

Sama kuva pojasta oli käytössä jo vuonna 2017 Syyriaan liittyvässä jutussa.

© Screenshot / Twitter

Tälläkin kertaa kuva voi hyvin liittyä sotaan Syyriassa.

Mutta onko sillä väliä, onko kuva otettu Palestiinassa vai Syyriassa? Kuvahan voisi liittyä kumpaankin tapahtumaan.

Entä jos kuvassa olisi teksti Ukraina ja vuosi 2022?

Kuvan oikea tarina:

Kuvan on ottanut kuvatoimisto Getty Imagesin valokuvaaja 19. lokakuuta 2014 Shejaiyassa Gazassa, kun Israel ja Hamas taistelivat 50 päivää.

Kuva on siis Palestiinasta eikä Syyriasta, mutta kuva on otettu vuonna 2014 eikä vuonna 2021. Kuva ei siis esitä tuolloin ajankohtaista tilannetta Palestiinassa kuten Twitter-viesti antaa ymmärtää.

Kumpaakin Twitter-viestiä on siis manipuloitu.

Näin tarkistat kuvat itse

Google Reverse Image Search

Googlen oma toiminto, jolla voi etsiä kuvan alkuperää, on suosituin menetelmä.

Googlella on valtava kuvatietopankki, joten on hyvin todennäköistä, että jos etsimääsi kuvaa on käytetty aiemmin, asia selviää tällä tavalla.

Toimi näin:

Google Reverse Image Search -toiminto löytyy tästä.

Klikkaa kameraa.

Syötä kuvan verkko-osoite tai lataa kuva, jos olet tallentanut kuvan epäilyttävästä jutusta.

Yandex ja TinEye

Yandex on venäläinen vastine Googlen Image Search -toiminnolle. Siitä löytyy erityisesti venäläisiä kuvia ja Venäjän naapurimaiden kuvia.

TinEye on hyvä saamaan selville, milloin kuva on ensimmäisen kerran ladattu nettisivulle tai Twitteriin.

Forensically

Jos epäilet, että kuvaa on manipuloitu esimerkiksi Photoshop-kuvankäsittelyohjelmalla, kannattaa käyttää Forensicallya.

Forensically tarjoaa monta näppärää toimintoa, joilla voit tutkia kuvaa esimerkiksi tarkan zoom-toiminnon avulla. Sillä selviää nopeasti, onko kuvasta poistettu tai onko siihen lisätty jotain.

Deepfaket

Lue tästä lisää manipuloiduista eli deepfake-videoista. Videoväärennökset nähdään tulevaisuuden mediamaailman mörköinä.

Oletko mielipiteittesi vanki?

Valeuutiset – erityisesti disinformaatio ja propaganda – käyttävät usein hyväksen suuria tunteita, kuten surua, vihaa, ihastusta tai raivoa.

Jos lähettäjä herättää sinussa tunteita, olet taipuvaisempi jakamaan valeuutisen netissä jo ennen kuin olet edes ehtinyt ajatella jutun paikkansapitävyyttä tai tarkistaa sitä.

Vahvistusharha tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat alttiita uskomaan niihin uutisiin ja juttuihin, jotka tukevat heidän omia mielipiteitään ja ennakkokäsityksiään. Tietoja, jotka haastavat omat käsitykset, on vaikeampi niellä.

Sosiaalisen median käyttäjät jakavat oikean uutisen lähes kolme kertaa niin todennäköisesti kuin valeuutisen, jos he vain muistavat tarkistaa uutisen ensin. Psychological Science, 2020

Ihmisten on yksinkertaisesti helpompi vahvistaa omaa käsitystään kuin hyväksyä se mahdollisuus, että he eivät ehkä tiedäkään vielä koko totuutta – tai ovat jopa aivan väärässä.

Jos sosiaalisen median julkaisua tai nettiuutista lukiessasi huomaat, että olet tunteiden vallassa – vihainen, hurmioitunut tai innoissasi siitä, että uutinen vahvistaa omaa käsitystäsi – varoitusvalojen pitää syttyä.

Pysähdy miettimään, MIKSI sinä haluaisit jakaa jutun heti.

Jos syynä on tunne, tarkista jutun taustat ja todenperäisyys huolellisesti. Ihan vain varmuuden vuoksi.

Turvaudu asiantuntijoihin

Jos uutisen luotettavuus askarruttaa tarkistuksen jälkeenkin, voit vielä turvautua ulkopuoliseen apuun.

Sitä mukaa kuin valeuutiset, misinformaatio ja disinfomaatio ovat yleistyneet, verkkoon on ilmestynyt lisää myös riippumattomia faktantarkistussivustoja.

Voit turvautua tunnettuihin ja luotettaviin sivustoihin. Tässä niistä muutama:

Luotettavia kansainvälisiä faktantarkistajia