Kelluva ruutitynnyri vai runsaudensarvi?
Ympäristöjärjestöt eivät pidä Akademik Lomonosoviksi nimettyä ydinvoimalaa yhtä tarpeellisena ja turvallisena kuin Venäjän ydinvoimaloita hallinnoiva valtionyhtiö Rosenergoatom.
Ydinvoimala lähtee juuri näinä päivinä matkaan Pietarista pohjoiseen Murmanskin satamakaupunkiin. Se kiertää matkallaan Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan. Ydinpolttoainetta siihen tuodaan vasta matkan pääteasemalla.
Venäjän 15 000 kilometriä pitkää Jäämeren rannikkoa pitkin ensimmäiseen sijoituspaikkaansa hinattava ydinvoimala turvaa ankkuroiduttuaan paitsi sähkön myös lämmön ja puhtaan veden saannin.
Kelluva ydinvoimala käy uraanilla
144-metrinen Akademik Lomonosov painaa 21 000 tonnia. Siinä on kaksi 35 megawatin painevesireaktoria.
Polttoaine väkevöidään uraanin isotoopin 235 osalta 20 prosentin pitoisuuteen. Niinpä se vastaa hintavaa korkearikasteista uraania, jota käytetään ydinaseiden valmistukseen.
Ydinvoima tukee öljyn- ja kaasuntuotantoa
Siirrettävä ydinvoimala voi tuottaa sähköä myös kentillä, joilta etsitään öljyä ja kaasua tai joilla jo tuotetaan niitä.
Arvioiden mukaan melkein kolmasosa vielä hyödyntämättömistä maakaasuesiintymistä sijaitsee Jäämeren pohjassa Venäjän pohjoispuolella.
Poraukset vaativat sähköä, ja sitä saadaan käyttöön, kun Akademik Lomonosov tuodaan paikalle.
Ydinsähkö voi edistää takapajuisten seutujen kehitystä
Akademik ei ole ydinkäyttöinen alus, vaan se siirretään hinaamalla.
Ankkuroiduttuaan ydinvoimala tyydyttää satamassa ja sen lähistössä sähköntarpeen ja kohentaa asukkaiden elinolosuhteita parantamalla lämmitystä ja vesihuoltoa.