Vuonna 2016 Tšernobylin ydinvoimala sai uuden katon, jonka oli määrä tehdä sulanut nelosreaktori vaarattomaksi.
Toiveissa oli, että valtava suojarakennelma pitäisi reaktorin vakaana siihen asti, kunnes Ukrainan viranomaiset keksisivät lopullisen ratkaisun voimalan purkamiseen ja ydinjätteen siivoamiseen.
Nyt tutkimukset, joita on tehty metallisarkofagin sisällä, osoittavat, että reaktori ei toiveista huolimatta pysy vakaana, päinvastoin. Vanha reaktorirakennus ja ydinjäte rapistuvat, ja niissä syntyvät ketjureaktiot uhkaavat synnyttää Tšernobyliin jälleen mahdollisesti myös ympäristöön leviäviä radioaktiivisia säteilypilviä.
Ydinjäte kytee yhä
Ydinvoimalat tuottavat sähköä fissioreaktiolla, joka saadaan aikaan, kun rikastettua uraania pommitetaan neutroneilla, mikä saa uraaniatomit halkeamaan. Halkeamisen sivutuotteena syntyy lämpöä, säteilyä ja lisää neutroneja, jotka ylläpitävät reaktiota.
Hiljattain Ukrainan viranomaiset varoittivat, että Tšernobyl voi olla lähestymässä kriittistä pistettä. Teräsbetonihallin anturit ovat rekisteröineet kasvua neutronien määrässä merkkinä fissiosta.
Neutronien määrä on kohonnut useissa paikoissa. Yhdessä tilassa niiden määrä kaksinkertaistui neljässä vuodessa.
Tutkijat eivät tiedä, mikä kohonneen aktiivisuuden aiheuttaa, mutta he arvelevat, että neutronit saattavat kimpoilla coriumista sitä helpommin, mitä kuivempaa se on.
Tšernobylin perusta horjuu
Vaikka Tšernobylissä ei uskota tapahtuvan uutta ydinonnettomuutta, kuten vuonna 1986, riskejä ei ole syytä aliarvioida. Pieni reaktio voi laantua itsekseen, kun kohoava lämpötila saa veden haihtumaan.
Pienikin räjähdys ydinvoimalan raunioissa voi saada ne hajoamaan ja vapauttaa uuteen teräshalliin radioaktiivisen pilven, mikä vaikeuttaa raivaamistöitä entisestään.
Hienoa radioaktiivista hiekkaa syntyy, tehtiinpä sitten mitä hyvänsä. Coriumin jäännökset murenevat vähitellen ja vaikeuttavat radioaktiivisen laavamöykyn käsittelyä.
Ukrainan viranomaisten on määrä esittää Tšernobylin pitkäaikaissuunnitelma syyskuuhun mennessä. He aikovat panna robotit poraamaan reaktorin kriittisille vyöhykkeille reikiä boorisauvoja varten. Boori voi imeä itseensä neutroneja ja auttaa säätelemään fissiota.