Totuus ydinvoimasta

1970-luvulla ydinreaktorit olivat myötätuulessa, koska niiden tuottamaa sähköä pidettiin puhtaana. Maine sai pahan kolauksen onnettomuuksista, eikä ydinsähkön osuus ole nykyään kuin noin kymmenen prosenttia. Sen sijaan aurinko- ja tuulivoima kasvattavat suosiotaan.

1970-luvulla ydinreaktorit olivat myötätuulessa, koska niiden tuottamaa sähköä pidettiin puhtaana. Maine sai pahan kolauksen onnettomuuksista, eikä ydinsähkön osuus ole nykyään kuin noin kymmenen prosenttia. Sen sijaan aurinko- ja tuulivoima kasvattavat suosiotaan.

Shutterstock

”Ydinvoima on puhdasta sähköä” - Totta

Ydinreaktorit eivät päästä ilmakehään myrkyllistä savua eivätkä hiilidioksidia. Olematon ilmastokuorma ei ole kuitenkaan sama asia kuin ympäristöturvallisuus.

YK:n ilmastopaneeli IPCC nostaa ydinvoiman sellaisten puhtaiden energialähteiden kuin auringon, tuulen, veden ja maansisäisen lämmön rinnalle.

IPCC pitää siis ydinvoimaloita vakiintuneina ja ilmastoystävällisinä sähköntuottajina, joilla on mahdollista pienentää ihmiskunnan globaalia ilmastovaikutusta.

Ydinvoimaa pidetään puhtaana, koska reaktorit tuottavat sähköä ilman kasvihuonekaasupäästöjä toisin kuin vaikkapa hiilivoimalat.

© Claus Lunau/Shutterstock

Polttoaineeksi

Uraanimalmista tehty rikaste väkevöidään kaasuna: kun sitä lingotaan, isotoopin 235 osuus kasvaa.

© Claus Lunau/Shutterstock

Energiantuotanto

Valmis ydinpolttoaine on kiinteää. Se pakataan sauvoihin, joista saadaan energiaa kuusi vuotta.

© Claus Lunau/Shutterstock

Loppusijoitus

Käytetty polttoaine on yhä säteilevää radioaktiivista jätettä, joka yleensä kierrätetään ja vasta sen jälkeen haudataan.

Päästötön ydinsähkö kuuluu kuitenkin niihin vanhoihin energiamuotoihin, joiden ympäristöriskit ovat suuria.

Reaktorien polttoaineena käytettävä uraani on radioaktiivinen alkuaine, jonka eri isotoopit eli ytimessä olevien neutronien määrän mukaan vaihtelevat atomit ovat epävakaita. Kun ne muuttuvat eli hajoavat muiksi alkuaineiksi, ne vapauttavat energiaa säteilynä.

Luonnossa radioaktiiviset isotoopit ovat terveysuhka ihmisille ja eläimille. Uraanin louhintaan ja ydinjätteen varastointiin liittyy vaaroja.

Radioaktiivisen saasteen lähteitä ovat olleet myös ydinvoimalaonnettomuudet, kuten Tšernobylissa ja Fukushimassa.

© Claus Lunau/Shutterstock

”Ydinsähkö on edullisinta” - Tarua

Kiina on viiden viime vuoden aikana investoinut paljon ydinvoimaan, mistä on seurannut, että ydinvoimaloiden tuottama sähkö on 80 prosenttia halvempaa kuin länsimaissa.

Esimerkiksi Euroopassa uusien ydinvoimaloiden rakenta­minen on niin paljon kalliimpaa, että rahkeet eivät riitä Kiinan haastamiseen.

Muun muassa Britanniaan rakennettavan Hinkley Point C -ydinvoimalan sähkö tulee yhtä kalliiksi kuin merituulipuistojen. Ydinvoimala maksaa 21 mrd

Hinkley Point C:n pitäisi tuottaa 7 % brittien sähköstä 2025 jälkeen.

© Bloomberg/Getty Images

”Ydinvoimasta luovutaan” - Totta ja tarua

Kun esimerkiksi Intia, Venäjä, Kiina ja Etelä-Korea rakentavat uusia ydinvoimaloita, muun muassa Saksa, Belgia, Espanja ja Sveitsi poistavat niitä käytöstä.

Vaikka ydinvoimaloita suljetaan, ydinsähkön tuotanto kasvoi 2,4 prosenttia vuonna 2018 – lähinnä kiinalaisvoimaloiden vuoksi.

© Bloomberg/Getty Images

Aloite: 94

Ehdotettuja voimaloita, joita ei ole alettu tehdä.

© Bloomberg/Getty Images

Hanke: 46

Rakenteilla olevia voimaloita. Osa myöhästyy.

© Bloomberg/Getty Images

Toiminnassa: 415

Voimaloita, jotka tuottavat jatkuvasti sähköä verkkoon.

© Bloomberg/Getty Images

Suljettu: 28

Toimivia reaktoreita, jotka eivät ole käytössä.

© Bloomberg/Getty Images

Lakkautettu: 183

Käytöstä poistettuja ja purettavia voimaloita.

1950-ja 1960-luvun kehitys sai OECD:n ennustamaan, että vuonna 2000 yli 90 % sähköstä tuotetaan ydin-reaktoreilla. Vuosituhannen vaihteessa ydinsähkön osuus oli 12 %.

Nykyään suunnilleen kymmenesosa sähköstä tulee ydinvoimaloista.

Kolme pahinta onnettomuutta

Kun ydinvoimalassa jokin menee pieleen, syntyy radioaktiivista saastetta. Tässä historian kolme vakavinta ydinonnettomuutta.

© Shutterstock

Pennsylvania, USA. 28.3.1979

Three Mile Islandin ydinvoimalan kakkosyksikössä havaittiin häiriö. Hätäjäähdytysjärjestelmä petti ja samaan aikaan tapahtui useita teknisiä vikoja. Tuloksena oli ydinpolttoaineen osittainen sulaminen ja voimalarakennuksen saastuminen. 140 000 ihmistä evakuoitiin väliaikaisesti.

© Valery Zufarov/AFP/Ritzau Scanpix

Tšernobyl, Neuvostoliitto, 26.4.1986

Epäonnistunut järjestelmätesti aiheutti räjähdyksen ja nelosreaktorin sulamisen Tšernobylissä nykyisen Ukrainan alueella. 300 000 ihmistä evakuoitiin, monet heistä pysyvästi. Radioaktiivista saastetta levisi Skandinaviaan ja Eurooppaan.

© Tokyo Electric Power Co/Reuters/Ritzau Scanpix

Fukushima, Japani. 11.3.2011

Tsunami iski Fukushiman ydinvoimalan viiteen aktiiviseen reaktoriin. Kolme reaktoria ylikuumeni ja suli. 160 000 ihmistä evakuoitiin.