Shutterstock
Tutkijat aikovat selvittää, kuinka paljon kriisi saa ihmiset säästämään energiaa ja kuinka pitkään uudet tottumukset säilyvät.

Tutkijoiden arvio: Näin energiansäästöinto kestää

Tutkijat aikovat selvittää, kuinka paljon kriisi saa ihmiset säästämään energiaa ja kuinka pitkään uudet tottumukset säilyvät. Kurkistus historiaan antaa osviittaa.

Inflaatio on nostanut leivän, maidon ja muiden päivittäistavaroiden hintoja, mutta myös energian hinta on kohonnut pilviin historiallisen nopeasti.

Kuluttajat eri puolilla Eurooppaa ovat siksi nipistäneet energiankulutuksestaan välttyäkseen jättilaskuilta.

Britannian tilastokeskuksen luvut osoittavat esimerkiksi brittien supistaneen merkittävästi sekä kaasun että sähkön kulutustaan.

Saksassa maakaasun kulutus oli lokakuun ensimmäisellä viikolla 29 prosenttia vähäisempää kuin viime vuonna samaan aikaan, kertovat tuoreet tilastot.

Kiinnostavaa ei ole niinkään se, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita säästämään, vaan se, kuinka kauan uudet kulutustottumukset säilyvät.

Tähän tutkijat toivovat löytävänsä nyt vastauksen, toteaa Nature.

Öljykriisin säästöinto ei ollut pitkäikäinen

Jos tutkitaan aiempia energiakriisejä – kuten 1970-luvun öljykriisiä – selviää, että kuluttajat vähensivät energiankulutusta siellä, missä se osoittautui tehokkaaksi lyhyellä aikavälillä.

Kriisi ei silti johtanut pitkän aikavälin säästöihin tai muuttanut piintyneitä kulutustottumuksia.

Kun kriisi oli ohi, ihmiset eivät kuluttaneet pysyvästi vähemmän. Kirsten Gram-Hanssen, kestävän arjen tutkimuksen professori, Rakentamisen, kaupunkien ja ympäristön tutkimuslaitos, Aalborgin yliopisto

Näin kertoo Kirsten Gram-Hanssen, joka toimii kestävän arjen tutkimuksen professorina Kööpenhaminassa Aalborgin yliopiston Rakentamisen, kaupunkien ja ympäristön tutkimuslaitoksessa.

”Kun kriisi oli ohi, ihmiset eivät kuluttaneet pysyvästi vähemmän. Päinvastoin kulutus on noussut tasaisesti kohti sitä, miten nykyisin käytämme energiaa arjessa. Toisaalta olemme saaneet käyttöön tehokkaampia laitteita ja rakennusten eristys on parantunut, toisaalta käyttöömme on tullut yhä enemmän energiaa kuluttavia laitteita”, Gram-Hanssen toteaa ja painottaa:

”On siis monta seikkaa, jotka viittaavat siihen, että tilanne ei säily samanlaisena kriisin jälkeen. Toisaalta aina kannattaa toivoa, että niin kävisi.”

Vanhat tavat taas käyttöön

Yksi isoista kysymyksistä, joihin tutkijat aikovat perehtyä, on se, mikä motivoi ihmisiä muuttamaan tottumuksiaan ja pienentämään energiankulutustaan.

Aiempien tutkimusten mukaan pelkästään kulutusmittarin käyttö voi johtaa merkittäviin energiasäästöihin. Tämä johtunee siitä, että kuluttajat saavat mittarista tietoa siitä, mitkä laitteet vievät eniten energiaa ja mistä kulutusta kannattaa leikata.

Toisaalta aiemmista energian hintapiikeistä on opittu, että yksittäisten kuluttajien säästöinto hiipuu heti, kun energian hinta laskee entiselle tasolle.

"Kuluttajat pienentävät energian kulutusta. Kun hinnat taas normalisoituvat, kuluttajat palaavat entisiin tottumuksiin", sanoo Nature-julkaisulle brittiläinen Bathin yliopiston ympäristöpsykologi Lorraine Whitmarsh.

"Juuri mitään ei jää pysyväksi", hän selventää.

Nyt useat tutkijat toteavat kuitenkin, että kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus voi antaa ratkaisevan sysäyksen kohti pysyvää kulutustottumusten muutosta.

Maa lämpömittari maankuori
© Quaise Energy & Claus Lunau

Lue myös:

Kirsten Gram-Hanssenin mukaan tietoisuus ilmastonmuutoksesta voi yhdessä nykyisen energiakriisin kanssa olla se, mitä tarvitaan, jotta ihmiset tulevat enemmän tietoiseksi omasta kulutuksestaan.