Gaslæk ved Nord Stream 2

Sukellusdrone lähtee tutkimaan Itämeren kaasuputkivuotoa

Sukellusdrone lähetetään todennäköisesti tutkimaan Itämeren pohjassa kulkevien kaasuputkien vuotoa ja arvioimaan vaurioiden laajuutta. Juuri nyt alueella on kuitenkin vielä liian vaarallista, arvioivat Tanskan viranomaiset.

Sukellusdrone lähetetään todennäköisesti tutkimaan Itämeren pohjassa kulkevien kaasuputkien vuotoa ja arvioimaan vaurioiden laajuutta. Juuri nyt alueella on kuitenkin vielä liian vaarallista, arvioivat Tanskan viranomaiset.

Forsvaret

Joka tunti miljoonia kuutiometrejä metaania virtaa Itämereen Nord Stream 1 ja 2 -kaasuputkien vuodoista lähellä Tanskaan kuuluvaa Bornholmin saarta.

Vaikka putkista tulevan kaasun määrä viittaa siihen, että kyseessä ovat viranomaisten mainitsemat "todella suuret reiät", vielä ei vaurioiden laajuus ole selvillä. Ei putkissa eikä ympäristössä.

Siksi Tanskan ja Ruotsin viranomaiset aikovat tutkia 70–80 metrin syvyydessä kulkevat putket mahdollisimman pian.

Tehtävään tarvitaan erikoislaitteistoa, toteaa Tanskan energiaviraston johtaja Kristoffer Böttzauw.

"Käytämme todennäköisesti sukellusdroneja, joiden avulla päästään tutkimaan, millaisia räjähdykset olivat ja miten suuria vaurioita ne aiheuttivat putkiin ja ympäristöön”, Böttzauw selittää.

Fakta: Nord Stream 1 ja 2 -putkien piti johtaa kaasua 50 miljoonalle kotitaloudelle

Nord Stream 1 -putken vauriot voivat johtaa siihen, että putkea ei enää voida käyttää, toteavat saksalaisviranomaiset.

Mitä Nord Stream 1 ja 2 oikein ovat? Missä ne kulkevat, ja mikä oli niiden tarkoitus?

Lue lisää tästä:

  • Nord Stream 1 ja 2 -kaasuputket koostuvat kahdesta rinnakkaisesta putkijärjestelmästä. Ne on tehty noin 100 000 putkielementistä, joista kukin on 12 metriä pitkä.

  • Nord Stream 1 lähtee Viipurista Suomen rajan tuntumasta. Se päättyy Koillis-Saksassa sijaitsevaan Lubminin kaupunkiin.

  • Nord Stream 1 -putkea hallinnoi Nord Stream AG -yhtiö, josta venäläinen kaasuyhtiö Gazprom omistaa 51 prosenttia. Venäjän valtio taas omistaa suurimman osan Gazpromista, joka on listattu Moskovan pörssiin.

  • Nord Stream 1 -putki voi vuodessa kuljettaa 55 miljardia kuutiometriä kaasua.

  • Nord Stream 1 suljettiin muutaman kerran viime kesänä. Venäläisten mukaan syynä olivat tekniset ongelmat. Syyskuun 5. päivänä putki suljettiin määrittelemättömäksi ajaksi.

  • Nord Stream 2 -putki kulkee Venäjältä Viron rajan läheisyydessä sijaitsevasta Ust-Lugasta Saksaan niin ikään Lubminin kaupunkiin. Putken pituus on noin 1 200 kilometriä.

  • Gazpromilla on osake-enemmistö myös Nord Stream 2 -putkesta vastaavasta yrityksestä, Nord Stream 2 AG:stä.

  • Kaasuputken piti myös kuljettaa 55 miljardia kuutiometriä kaasua, mutta putkea ei ole otettu käyttöön. Nord Stream 1 ja Nord Stream 2 -putkien piti tuoda kaasua noin 50 miljoonaan kotitalouteen.

    1. helmikuuta 2022 Saksa päätti keskeyttää Nord Stream 2 -hankkeen. Ennen Saksan päätöstä putki kuitenkin täytettiin 300 miljoonalla kuutiometrillä kaasua.

Lähteet: Nord Stream, dpa, Information, Tanskan energiavirasto, Reuters ja Ritzau.

Räjähdysherkät kaasut ovat turvallisuusuhka

Viranomaiset tietävät jo nyt, että kaasuvuotoalueella on ollut viime maanantaina räjähdyksiä, joiden voimakkuus oli 2,3. Niitä voi siis verrata havaittavissa oleviin maanjäristyksiin. Vaurioita päästäneen tutkimaan vasta viikonloppuna tai ensi viikon alussa.

Katso kaasuvuotoa EH101-helikopterista kuvattuna:

Kristoffer Böttzauw toteaa, että tällä hetkellä paine vuotoalueella estää tutkimukset.

"Saattaa olla, että pääsemme tutkimaan vuotoa vasta, kun kaasu loppuu. Siihen asti putkien läheisyydessä ei ole turvallista”, hän toteaa.

"Kyseessä on räjähdysherkkä kaasu. Kipinä saattaa sytyttää kaasun tai aiheuttaa räjähdyksen. Sillä on luonnollisesti merkitystä dronen toiminnalle, mutta se vaikuttaa myös siihen, miten lähellä dronea ohjaava alus voi olla", Böttzauw jatkaa.

Viranomaiset nostivat valmiustasoa

Tanskassa energia-alan valmiustasoa nostettiin tiistaina oranssiin tasoon, mikä on asteikon toiseksi korkein turvallisuustaso.

Valmiustason nostaminen tarkoittaa sitä, että Tanskan energiavirasto on kehottanut energia-alan yrityksiä olemaan varuillaan ja kiinnittämään huomiota laitteistoidensa turvallisuuteen.

"Kehotimme yrityksiä kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota laitteistoturvallisuuteen ja siihen, että turvajärjestelmät ovat kunnossa ja suunnitelmat ajan tasalla. Tämä siksi, että meidän mielestämme kyseessä on yleinen infrastruktuuriin kohdistuva uhka”, sanoo Kristoffer Böttzauw.