Shutterstock

Miten vaarallisia Nord Streamin kaasuvuodot ovat?

Itämeren pohjassa kulkeviin kaasuputkiin on tullut vuotoja, joten pinnalle nousee kaasukuplia. Laivaliikenne vuotoalueiden läheisyydessä on kielletty. Miksi kaasukuplat ovat vaarallisia?

Itämeren pohjassa kulkevissa Nord Stream 1 ja 2 -kaasuputkissa on havaittu vuotoja.

Vuotojen vuoksi 70–90 metrin syvyydessä kulkevista kaasuputkista nousee nyt kaasukuplia pintaan. Pinnalla kaasu sekoittuu ilmaan.

Nord Stream 2 -kaasuputki kulkee Itämeren pohjassa Venäjältä Saksaan. Kaasuputki ei ole käytössä, mutta siinä on suuria määriä paineistettua metaania. Kaasuvuoto tapahtui Bornholmin saaren lähistöllä.

© Shutterstock

Kaasukuplista 70–90 prosenttia on metaania, jonka lisäksi niissä on pieniä määriä etaania, propaania ja butaania. Puhdas maakaasu ei haise, eikä se välittömästi aiheuta myrkytysoireita.

Kaasu uhka laivaliikenteelle ja ilmastolle

Seos, jossa on ilmaa ja 5–15 prosenttia maakaasua, on erittäin helposti syttyvää. Laivasta peräisin oleva kipinä voi siis aiheuttaa voimakkaan räjähdyksen.

Samalla kaasu tekee merestä laivoille turvattoman, sillä kuplat pienentävät veden tiheyttä, jolloin alusten on normaalia vaikeampi kellua.

Kaasu tekee reikiä mereen

Kaasukuplat keventävät vettä, mikä tarkoittaa sitä, että laivojen on normaalia vaikeampi kellua ja ne voivat pahimmassa tapauksessa upota.

© Shutterstock

1. Syrjäyttäminen takaa kellumisen

Laiva voi kellua, koska nesteeseen upotettuun kappaleeseen kohdistuva noste on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän vesimäärän paino. Ilmiötä kutsutaan Arkhimedeen laiksi. Itämeressä vesi painaa normaalisti noin 1 000 kg/m3

© Shutterstock

2. Kaasu keventää vettä

Kun vedessä on kaasukuplia, se ei paina enää 1 000 kg/m3, vaan ehkä vain 500 kg/m3. Laivan pitäisi kelluakseen nyt syrjäyttää kaksi kertaa niin paljon vettä kuin normaalitilanteessa.

© Shutterstock

3. Liika paino upottaa laivan

Jos laivan kokonaispaino on enemmän kuin sen syrjäyttämän kaasupitoisen veden massa, alus ei voi enää kellua. Alus alkaa painua syvemmälle, ja pahimmassa tapauksessa se uppoaa.

Lisäksi kaasuvuodot ovat ilmasto-ongelma. Metaani on nimittäin voimakas kasvihuonekaasu, joka 20 vuoden tarkastelujaksossa molekyyliä kohden lämmittää maapalloa 87 kertaa niin paljon kuin CO2.

Tanskan enerigiaministeriössä vuodon ilmastovaikutuksia vielä lasketaan, mutta ympäristöjärjestö Greenpeacen arvion mukaan vuoto vastaa noin 30 miljoonan CO2-tonnin aiheuttamaa lämpenemistä 20 vuoden tarkastelujaksossa.

VIDEO: Katso, miten kaasua nousee pintaan

Maakaasua kuplii pintaan Itämerellä Nord Stream -kaasuputken vuodoista kuutio kuution jälkeen.