Shutterstock
Öljyntuotanto Venäjä

Miten fossiiliset polttoaineet voisi korvata?

Voitaisiinko Pohjois-Euroopassa siirtyä hiilestä, öljystä ja kaasusta tyystin uusiutuvaan energiaan ja tulla omavaraiseksi? Mitä silloin käytettäisiin?

Fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, hiili ja maakaasu, tyydyttävät yli 50 prosenttia useimpien Euroopan maiden energiantarpeesta. Esimerkiksi Alankomaissa luku on tosin liki 90 prosenttia.

Mark Z. Jacobsonin johtaman kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan ne 139 valtiota, jotka julkaisevat energiatilastonsa, voisivat olla vihreän energian suhteen täysin omavaraisia jo vuonna 2050.

Voimaa tuulesta, auringosta ja vedestä

Tutkijaryhmä on tehnyt laskelmia siitä, pitäisikö maiden panostaa maa- tai merituulivoimaloihin, aaltovoimaan, vesivoimaan tai aurinkokennoihin omavaraisuuden saavuttamiseksi.

Aurinko korvaa maakaasun

Alankomaat on yksi eniten maakaasusta riippuvaisista valtioista, ja sen on tehtävä suuria investointeja siirtymiseksi vihreään energiaan. Aurinkoenergian potentiaali on suurempi kuin pohjoisempana.

Jonas Sjöwall Haxø & Shutterstock

Länsituuli jauhaa energiaa

Länsituulten vyöhykkeellä Tanskassa tuulella katetaan nyt noin 10 prosenttia energiantarpeesta. Määrä on kasvettava yli 60 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä, ja lisäksi tarvitaan aurinkoenergiaa.

Jonas Sjöwall Haxø & Shutterstock

Joet varastoivat energiaa

Norja käyttää jo nyt paljon vesivoimaa, mutta lisäksi tarvitaan lisää tuulivoimaloita. Joissa vihreällä ylijäämäenergialla voidaan pumpata vettä takaisin ylävirtaan ikään kuin varastoon.

Jonas Sjöwall Haxø & Shutterstock

Ydinvoima jää tarpeettomaksi

Ruotsin energiasta vain pieni osa tulee maakaasusta, mutta toisaalta iso osa tulee ydinvoimasta. Kun niistä luovutaan, energia on saatava tuuli- ja vesivoimaloista ja aurinkopuistoista.

Jonas Sjöwall Haxø & Shutterstock

Iso muutos on tarpeen

Noin 60 prosenttia Suomen energiasta saadaan fossiilisista polttoaineista ja ydinvoimasta ja vain murto-osa auringosta ja tuulesta. Tuulen osuutta voitaisiin kasvattaa 80 prosenttiin.

Jonas Sjöwall Haxø & Shutterstock

Tutkijaryhmä ei laskenut uusiutuvaan energiaan ydinvoimaa, joka kattaa merkittävän osan muun muassa Ruotsin ja Suomen energiantarpeesta. Vaikka ydinvoimaloissa ei kuluteta fossiilisia polttoaineita, niillä on muita ongelmia, kuten ydinjätteen loppusijoitus.

Sama koskee jätteen ja biomassan polttoa, joka sinällään voi olla hiilidioksidineutraalia. Polttaminen voi silti saastuttaa, ja lisäksi tutkijat ovat sitä mieltä, että koko maapallon viljelyala pitäisi jatkossa varata väestönkasvun vuoksi ruoantuotannolle, eikä tilaa jää energiakasveille.

Vihreä energia ja niukka kulutus

Huolimatta siitä, että YK:n ennusteiden mukaan maapallon väestö kasvaa vuoteen 2050 mennessä 9,74 miljardiin, mainittujen 139 maan energiantuotanto laskee. Vuonna 2050 energiankulutuksen arvioidaan olevan keskimäärin 42,5 prosenttia nykyistä pienempi henkeä kohti.

Kulutuksen väheneminen on mahdollista, koska vihreä sähköntuotanto on tehokkaampaa kuin esimerkiksi sen tuotanto hiilellä ja koska esimerkiksi ilma-vesilämpömpumppu lämmittää veden vähemmällä energialla kuin vaikkapa kaasulämmitin.

Jos suunnitelmaa noudatetaan tarkkaan vuoteen 2050, tutkijat ovat varmoja siitä, että ilmaston lämpeneminen voi jäädä alle 1,5 asteen ja että samalla syntyy 24,3 miljoonaa uutta kokoaikaista työpaikkaa.