Miksi ydinräjähdyksen pilvi muistuttaa sientä?

Ydinpommin räjähtäessä vapautuu silmänräpäyksessä valtava määrä energiaa. Räjähdys lämmittää paikallisesti ilmaa niin paljon, että sen tiheys laskee ja siitä tulee huomattavasti ympäröivää ilmaa keveämpää. Tällöin ilmavirtaus pyrkii nousemaan ylöspäin. Räjähdyksessä syntyvää tulikuumaa plasma-palloa voisi verrata uunin pesässä olevaan tuleen, josta savu nousee piippuun. Ilmapylväs tempaa mukaansa irtainta maa-ainesta, pölyä ja savua. Siksi se erottuu selvästi taustastaan. Ilmakehän alimman kerroksen, troposfäärin, läpi kohotessaan se näyttää lähinnä lakkisienen jalalta. Kuuma Ilmavirtaus jäähtyy noustessaan. Noin 10 kilometrin korkeudessa se kohtaa ilmakehän seuraavan kerroksen rajan, tropopaussin. Siinä kohoavan pilven tiheys alkaa jo olla sama kuin ympäröivän ilman ja sen nostevoima vähenee. Tällöin se hajoaa myös sivusuuntaan ja tropopaussin yläpuolelle stratosfääriin syntyy sienen ”hattu”. Tapahtuma etenee hyvin nopeasti: jo kolme ja puoli minuuttia räjähdyksen jälkeen koko sienimäinen pilvimuodostelma on näkyvissä. Vaikka sienimäiset pilvet usein yhdistetään juuri ydinpommeihin, niitä syntyy muidenkin aineiden voimakkaissa räjähdyksissä. Samoin tulivuorten purkauspilvet muistuttavat usein sienen hattua. Ensimmäinen silminnäkijäkertomus tällaisesta pilvestä on peräisin Vesuviuksen purkauksesta vuodelta 79.