Kuinka vihreää tai mustaa maakaasu on energialähteenä, riippuu siitä, mihin sitä verrataan.
Vaikka maakaasusta puhutaan usein "luonnonkaasuna", se ei merkitse, että sen polttaminen tekisi luonnolle hyvää ja siitä ei vapautuisi ilmakehään kasvihuonekaasuja.
Maakaasusta 70–90 prosenttia on metaania. Kasvihuonekaasuna metaani on noin 25 kertaa niin voimakasta kuin hiilidioksidi (CO2).
Metaanin kemiallinen kaava on CH4, eli sen molekyylit kostuvat yhdestä hiili- ja neljästä vetyatomista. Se on siten öljyn ja hiilen tavoin hiilivety eli fossiilinen polttoaine.
Maakaasu kuuluu kuitenkin fossiilisten polttoaineiden kärpässarjaan ja on vihreämpää kuin vaikkapa hiili, koska sen energiatiheys on suurempi ja se palaa tehokkaammin.
Maakaasu asettuu keskivaiheille
1. Hiili saastuttaa eniten
Hiili tuottaa energialähteistä eniten CO2-päästöjä maapallolla. Hiiltä poltettaessa vapahtuu noin 1 000 grammaa CO2:ta per kilowattitunti hiilivoimalan tuottamaa sähköä.
2. Maakaasu peittoaa hiilen
Maakaasua poltettaessa syntyy 350–490 grammaa CO2:ta per kilowattitunti sähköä, mutta luku ei sisällä sitä, että tuotannossa mahdollisesti karkaa maakaasua ilmakehään.
3. Aurinko ja tuuli vihreimmät
Aurinkokennojen ja tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa CO2-päästöjä, mutta koko elinkaarta tarkasteltaessa esimerkiksi tuulienergia on 20 kertaa niin vihreää kuin maakaasuenergia.
Verrattuna aurinko- tai tuulienergiaan tai muihin uusiutuviin energialähteisiin maakaasu näyttää selvästi mustemmalta.
Sähköä tuotettaessa tuulivoimaloiden ja aurinkokennojen CO2-päästöt ovat 0 grammaa / kWh. Maakaasun CO2-päästöt ovat 350–490 grammaa / kWh.
Vaikka tarkasteltaisiin tuulivoimaloiden koko elinkaaren eli myös rakentamisen ja turbiinien siipien hävittämisen päästöjä, tuulivoimasähkö on yhä lähes 20 kertaa niin vihreää kuin maakaasusähkö.