Kun orgaanisen aineen peittävät pitkän ajan kuluessa uudet maakerrokset, jotka voivat sisältää savea, hiekkaa ja soraa, olosuhteet saattavat mahdollistaa öljyn muodostumisen.
Joissakin poikkeustapauksissa öljyä syntyy kuitenkin pikavauhtia. Näin on tapahtunut muun muassa Venäjän itäosassa Kamtšatkan niemimaalla räjähtäneen Uzon-tulivuoren jäännöksissä.
Sieltä on löydetty vain 50 vuodessa syntynyttä öljyä. Selityksenä pidetään muun muassa sitä, Uzonin alueella lämpötila on maanpinnan tuntumassa noin 90 astetta kuumien lähteiden takia.
Laboratoriossa öljyä saadaan aikaan vielä nopeammin. Hydrotermiseksi nesteytykseksi (HTL) kutsuttu menetelmä muuttaa pian biomassan öljyksi.
Hydrotermisessä nesteytyksessä orgaanista ainetta, kuten viemärilietettä, pidetään korkeassa lämpötilassa ja paineessa muutamia minuutteja. Käsittely hajottaa monimutkaiset orgaaniset molekyyliketjut pienemmiksi osiksi.
Jatkokäsittely muun muassa vedyllä ja vedellä saa aikaan nestettä, joka ei juuri eroa aidosta maaöljystä. Siitä voidaan sitten erottaa sekä lentopetrolia että bensiiniä.
Koska raaka-aineena käytetään biojätettä, menetelmällä tuotetut polttoaineet ovat hiilidioksidineutraaleja.