Bakteereista sähköä paperiakkuun
Yhdysvalloissa New Yorkin osavaltion yliopistossa on kehitetty uudentyyppinen akku, joka kostuu paperille tulostetuista bakteereista.
Bakteerit ovat kuivapakastettuja, mutta ne virkoavat toimimaan, kun ne saavat vettä ja suoloja.
Sähköä syntyy, kun elektronit virtaavat bakteerien sisältä solukalvon ulkopinnalle.
Akun kehittäjien mukaan akku soveltuisi esimerkiksi maapallon syrjäseuduilla niukkojen resurssien varassa toimivien lääkärien käyttöön.
Uusi akku on tulostettu paperille. Sähkö syntyy elektroneista, jotka liikkuvat bakteerien sisältä solukalvon ulkopinnalle.
Paristoja on käytetty antiikista asti
Sähkön historia ulottuu aina antiikkiin ja sitä kauemmas, jolloin tiiviisti suljettuja saviruukkuja käytettiin ilmeisesti kultaamiseen.
Sittemmin on kehitetty monenlaisia akkutyyppejä, joita voidaan käyttää niin puhelimissa kuin rannekelloissakin.
Tässä on kolme uusinta keksintöä.
3 mullistavaa akkua
1. Radioaktiivinen akku kestää vuosisatoja
Venäläistutkijat ovat kehittäneet akun, jonka toiminta perustuu radioaktiivisen nikkelin beetasäteilyyn.
Beetasäteily koostuu elektroneista, jotka akussa ohjataan yhdensuuntaiseksi virraksi.
Akun tuottama virta on heikko, mutta se kestää satoja vuosia, joten akku sopii esimerkiksi avaruusluotaimiin.
2. Akku toimii kuin sähköankerias
Sähköankerias voi tuottaa jopa 650 voltin jännitteen. Sveitsiläistutkijat ovat ottaneet siitä mallia ja jäljitelleet sen sähköelintä akussaan.
Akussa on tuhansia ohuita hydrogeelikerroksia, joissa kussakin on eri suolapitoisuus.
Tavoitteena on kehittää esimerkiksi sydämentahdistimiin akku, joka voi ladata itse itsensä.
3. Protoniakku säästää ympäristöä
Australialainen tutkijaryhmä on kehittänyt akun, joka toimii protoneilla.
Akussa on siis protoneja eli vetyatomin positiivisia ytimiä, jotka kulkevat ohuen kalvon läpi.
Useimmissa nykyakuissa käytetään litiumioneja. Protoniakku on ympäristöystävällinen, koska sen elektrodit ovat hiiltä ja akkuneste on vettä.
