22 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa.
Niin paljon hiilidioksidia tuottavat tietokonejärjestelmät, jotka louhivat bitcoineja, todetaan Münchenin teknisen yliopiston tutkimuksessa.
Määrä on noin puolet siitä hiilidioksidista, jonka Suomi, Tanska, Norja ja Ruotsi kukin tuottavat vuodessa - ja suurempi kuin esimerkiksi Viron, Kroatian ja Kenian ilmakehään vuosittain päästämä hiilidioksidi.
Virtuaalilouhinta vaatii paljon sähköä
Suuri sähkönkulutus ja siihen liittyvät hiilidioksidipäästöt ovat peräisin etenkin isoista tietokonefarmeista, joita on perustettu viime vuosina etenkin Aasiaan.
Ohjelmistojen on pyörittävä jatkuvasti ja laitteistoja jäähdytettävä vuorokaudet ympäri bitcoinien louhimiseen vaadittavan ison datamäärän käsittelyssä.
Bitcoinien louhinta perustuu siihen, että tehokkaat tietokoneet laskevat, minne seuraava bitcoinraha kätkeytyy – ja se onnistuu vain ratkaisemalla monimutkaisia laskutoimituksia.
Kun yksi tietokone tai tietokoneverkko ratkaisee kaavan ensimmäisenä, muiden louhintakoneiden on aloitettava alusta uuden laskelman parissa ja siinä toivossa, että se osoittautuu tuottoisaksi.
Näin homma toimii: Digitaalinen ketju pitää hakkerit loitolla
Bitcoinien helpon ja nopean siirron taustalla on mutkikas ja salattu lohkoketjujärjestelmä.
Tekniikka kerää rahansiirrot lohkoiksi, jotka tallennetaan toistensa perään ja jotka muodostavat murtamattoman ketjun.
Bitcoinsiirto vie noin kymmenen minuuttia ja tapahtuu seuraavasti:
1. Bitcoinpörssi
Lasse haluaa siirtää bitcoinin Nadialle. Ensin hän kirjautuu verkossa bitcoinpörssiin, josta hän voi ostaa digitaalista valuuttaa maksukortillaan.
2. Digilompakko
Ostetut bitcoinit ovat Lassen digitaalisessa rahapussissa verkossa. Hän voi käyttää pankkitiliä vastaavaa sovellusta tietokoneella tai puhelimella.
3. Osoitteet
Lompakko luo pitkistä koodeista osoitteita. Ne toimivat kuin tilinumerot, jotka mahdollistavat siirrot. Osoite on käytössä ainoastaan kerran.
4. Siirtopyyntö
Nadia antaa Lasselle osoitteen. Vain he kaksi tietävät, kenelle osoite kuuluu. Lasse voi nyt siirtää bitcoinin Nadialle.
5. Yksityisavain
Lassen lompakko luo avaimen, joka on sopimuksen allekirjoittava digitaalinen sormenjälki.
Samalla lähtee julkinen koodi, jonka käyttäjät näkevät.
6. Julkinen avain
Toiset käyttäjät todentavat koodista, että siirto tulee laillisesta lähteestä. Vain koodi paljastuu. Lasse, Nadia ja summa pysyvät piilossa.
7. Louhinta
Järjestelmä luo ainutlaatuisen satunnaisen luvun, jonka tietokoneet kaivavat esiin suorittaakseen siirron. Kannettavalla sen voi löytää miljoonassa vuodessa.
8. Siirtopalkkio
Se, joka löytää luvun, saa uusia bitcoineja palkkioksi odottamassa olevien siirtojen hoitamisesta.
Niiden joukossa on myös Lassen siirto.
9. Lohkoketju
Voittaja kerää tiedot uusista bitcoineista ja odottavista hyväksytyistä siirroista sähköiseen pakettiin, jota kutsutaan lohkoksi.
Lohko liitetään toisiin lohkoihin, jotka yhdessä muodostavat lohkoketjun. Se on valtava sähköinen tietokanta, jossa on informaatiota kaikista bitcoinsiirroista.
Kaikilla käyttäjillä on sen kopio omalla tietokoneellaan, ja tietokanta päivittyy jatkuvasti, joten kaikilla on myös kaikkein tuoreimpia siirtoja koskeva informaatio.
Tämä tekee järjestelmästä turvallisen: ketjun poikkeamat paljastuvat ja korjautuvat nopeasti. Onnistuakseen tietomurrossa hakkerin pitäisi muuttaa historiaa kaikissa bitcoin-verkoston tietokoneissa, mikä on käytännössä mahdotonta.