Bitcoin

Bitcoin on aiheuttanut digitaalisen kultakuumeen

Bitcoinin arvo on noussut käsittämättömästi sen jälkeen, kun virtuaalivaluutta lanseerattiin vuonna 2009. Kryptovaluutan takana piilee kehittynyt tekniikka, joka voi mullistaa kaupankäynnin.

Bitcoinin arvo on noussut käsittämättömästi sen jälkeen, kun virtuaalivaluutta lanseerattiin vuonna 2009. Kryptovaluutan takana piilee kehittynyt tekniikka, joka voi mullistaa kaupankäynnin.

Shutterstock

Mikä bitcoin on?

Bitcoin on digitaalinen valuutta, joka toisin kuin tavalliset valuutat ei ole valtion valmistama, jakama ja hallinnoima.

Bitcoinin on vain yksi maailman tuhansista erilaisista niin sanotuista kryptovaluutoista. Kryptovaluuttojen määrä kasvaa jatkuvasti, ja vuoden 2021 kesäkuun lopussa niitä oli olemassa yli 4 500.

Maailmanlaajuisesti liikkeellä on vajaat 19 miljoonaa bitcoinia, joiden yhteisarvo oli kesäkuussa 2021 noin 0,5 biljoonaa euroa.

Sen jälkeen, kun bitcoin oli tullut markkinoille vuonna 2009, yksi bitcoin maksoi noin 0,08 dollarisenttiä. Keväällä 2021 bitcoin vastasi arvoltaan noin 53 780:tä euroa. Vuonna 2009 noin 1,3 eurolla ostettujen 160 bitcoinin arvo oli silloin siis uskomattomat 8,6 miljoonaa euroa.

Katso, mikä bitcoinin kurssi on parhaillaan.

Elon Musk

Teslan perustaja Elon Musk puhui vuosia bitcoinin puolesta, mutta keväällä 2021 hän hylkäsi kryptovaluutan ympäristösyistä.

© Shutterstock

Ei ole kuitenkaan mitään takeita siitä, että bitcoin-sijoitusseikkailulla on onnellinen loppu. Digitaalisen valuutan arvo heilahtelee nimittäin valtavasti.

Toukokuun lopussa 2021 bitcoinin arvo romahti peräti 40 prosenttia. Romahdus tapahtui sen jälkeen, kun Kiinan viranomaiset olivat rajoittaneet bitcoinin käyttöä.

Kurssikehitystä ei tukenyt myöskään se, että merkittävä kryptovaluutan puolestapuhuja, Teslan toimitusjohtaja Elon Musk, ilmoitti, ettei sähköautojen valmistaja hyväksy enää bitcoin-maksuja.

Hylkäämisen syyksi Musk mainitsi ympäristötekijät. Bitcoinin kaltaisten kryptovaluuttojen ylläpito kuormittaa nimittäin melkoisesti ilmastoa.

Selitys löytyy siitä, että uusien bitcoinin hankinta vaatii suunnattomasti tietojenkäsittelyä sähkösyöpöllä tietotekniikalla.

Näin ostat bitcoinilla

Bitcoinia käytettäessä ostot ja myynnit tapahtuvat monimutkaisella ohjelmalla, joka muuttaa virtuaalivaluutan ainutlaatuisiksi digitaalisiksi sormenjäljiksi ja yhdistää kaikki bitcoinin käyttäjät globaaliksi verkostoksi.

1. Bitcoin yhdistyy globaalissa verkostossa

Bitcoin-verkosto
© Ken Ikeda Madsen

Käyttäjä ostaa bitcoineja niin sanotusta kyrptovaluuttapörssistä.

Ostetut bitcoinit siirretään digitaaliseen lompakkoon, joka on liitetty maailman kaikkien bitcoin-käyttäjien hajautettuun verkostoon.

Lompakkoon voi luoda pitkistä koodeista koostuvia osoitteita, jotka vastaavat siirtoihin käytettäviä tilinumeroita.

2. Ainutlaatuiset avaimet varmentavat kaupan

Bitcoin-siirto – avaimet
© Ken Ikeda Madsen

Jokainen osoite on yhdistetty yksityiseen avaimeen (punainen) ja julkiseen avaimeen (vihreä). Yksityinen avain on salainen, ja sitä käytetään luotaessa eräänalainen digitaalinen allekirjoitus (punainen tähti) kaupoissa.

Siirto lähetetään sitten verkostoon, jossa kaikki käyttäjät voivat nähdä sen ja allekirjoituksen. Verkostossa muut käyttäjät varmentavat lähettäjän ja siirron julkisella avaimella.

3. Data tallentuu lohkoon

Bitcoin – lohkoketju
© Ken Ikeda Madsen

Jokaisella varmennetulla siirtokerralla lähettäjää, vastaanottajaa ja määrää koskeva tieto varastoituu lohkoksi kutsuttuun sähköiseen tietokantaan. Sen jälkeen tietokanta liitetään pitkään lohkosarjaan.

Tekniikasta käytetään nimitystä lohkoketju, ja se toimii eräänlaisena tilikirjana, josta kaikilla verkoston käyttäjillä on oma kopio.

4. Lohkoketju estää petokset

Bitcoin – turvallisuus hakkeroinin varalta
© Ken Ikeda Madsen

Lohkossa on lisäksi kaksi koodia, jotka yksilöivät kyseisen lohkon ja ketjun edellisen lohkon.

Jos lohko hakkeroidaan, lohkon yksilöivä koodi muuttuu eikä käy enää yksiin edeltävän lohkon koodin kanssa.

Kun kaikilla verkoston jäsenillä on omat kopiot ja valvontamahdollisuudet, väärentäminen ei onnistu.

Kuinka bitcoineja hankitaan?

Digitaaliset arvoitukset ovat uusi kulta

Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen hankintaa kutsutaan myös louhinnaksi. Sitä voidaan verrata raaka-aineiden kaivamiseen kallioperästä.

Kaivoskoneiden sijasta arvokkaiden bitcoinien louhimiseen digitaalisesta peruskalliosta käytetään tehokkaita tietokoneita.

Löytääkseen bitcoineja tietokoneen pitää ratkaista monimutkainen matemaattinen arvoitus, joka kätkeytyy mielettömän pitkään lukuun. Luku on niin pitkä, että tavalliselta kannettavalta menee sen löytämiseen jopa 22 miljoonaa vuotta.

”Bitcoin kuluttaa enemmän sähköä siirtoa kohti kuin mikään muu tunnettu menetelmä. Se ei ole tietenkään hyvä asia ilmaston kannalta.” Bill Gates, Microsoftin perustaja

Virtuaalinen kullankaivu vaatii siis suorituskykyisiä tietokoneita. Siksi uusien bitcoinien hankinta tapahtuu suurissa datakeskuksissa, ja niitä on paljon maissa, joissa sähköä tuotetaan hiilivoimaloissa.

Esimerkiksi Kiinassa toimii noin 75 prosenttia maailman niin sanotuista bitcoin-kaivoksista. Ja kiinalaistutkijat paljastivat huhtikuussa 2021, että maan laajenevan bitcoin-teollisuuden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt kasvavat vuoteen 2024 mennessä 130 miljoonaan tonniin.

”Bitcoin kuluttaa enemmän sähköä siirtoa kohti kuin mikään muu tunnettu menetelmä. Se ei ole tietenkään hyvä asia ilmaston kannalta”, totesi Microsoftin perustaja Bill Gates The New York Times -lehden haastattelussa keväällä 2021.

Kuinka bitcoin toimii?

Kaikki bitcoinit ovat erilaisia

Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen takana oleva tietokanta on nimeltään lohkoketju, joka on pohjimmiltaan digitaalinen kaikkien tapahtuneiden siirtojen tiedot sisältävä tilikirja.

Kaikki bitcoinit saavat ainutlaatuisen numeron, joka on kuin seteleiden sarjanumero. Myös jokaisella siirrolla on oma ainutlaatuinen numeronsa. Se on sekä lähettäjän että vastanottajan tiedossa.

Ainutlaatuiset digitaaliset sormenjäljet kirjautuvat informaatiolohkoihin, jotka muodostuvat tietokannassa aina kymmenen minuutin välein. Kun lohko täyttyy, se tallentuu pitkään lohkosarjaan, jotka kutsutaan lohkoketjuksi. Sen kaikki lohkot kytkeytyvät toisiinsa.

Kaikilla bitcoin-käyttäjillä on pääsy samaan lohkoketjuun ja siten mahdollisuus valvoa kaikkien lohkojen sisältämiä tietoja. Väärentäminen ei onnistu, koska kaikki osapuolet tietävät täsmälleen siirtojen sisällön.

VIDEO: Asiantuntija selittää bitcoinin viidellä eri tavalla

Kuka keksi bitcoinin?

Ensimmäinen ostos oli pizza

Kryptovaluutta syntyi vuonna 2009, jolloin tuntematon henkilö(ryhmä) loi bitcoinin salanimellä Satoshi Nakamoto.

Ensimmäisen kerran bitcoinilla maksettiin 22. toukokuuta 2010, kun ohjelmoija Laszlo Hanyecz osti kaksi pizzaa 10 000 bitcoinilla. Nykyään 10 000 bitcoinia tarkoittaisi, että Hanyeczilla olisi käytössään 0,4 miljardia euroa.

Kryptovaluutan innokkaimpien puolestapuuhujien mukaan bitcoinin arvo ei ole vielä lähelläkään huippua. He ennustavat, että bitcoinista maksetaan vuonna 2025 peräti 400 000 euroa.

Epäilijät suhtautuvat kurssikehitykseen pessimistisemmin, sillä bitcoinien hankinta ja niillä käytävä kauppa kuluttaa niin paljon sähköä, että bitcoin ei voi vakiinnuttaa asemaansa käypänä maksuvälineenä ympäristötietoisissa yhteiskunnissa.

Monet kriitikot, kuten Bill Gates, uskovat bitcoinin jopa häviävän lähitulevaisuudessa. Toistaiseksi bitcoin-sijoittajat voivat kuitenkin nauraa koko matkan pankkiin.

Bitcoinin luoja on täysi arvoitus

Suositun kryptovaluutan luoja Satoshi Nakamoto on maailman rikkaimpia ihmisiä. Salanimen takana olevasta henkilöstä tai henkilöryhmästä ei tiedetä kuitenkaan mitään.

Satoshi Nakamoto julkaisi 31. lokakuuta 2008, keskellä yhtä maailmantalouden pahinta kriisiä, asiakirjan, johon bitcoin perustuu.

Yhdeksänsivuinen asiakirja, jonka otsikko on ”Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System”, kuvaa järjestelmän, joka mahdollistaa maksamisen ilman välittäjänä toimivaa pankkia.

Uusi digitaalinen valuutta oli monella tapaa reaktio vakiintuneisiin pankkijärjestelmiin, jotka finanssikriisi oli osoittanut haavoittuviksi ja vahingollisiksi.

Satoshi Nakamoto ilmaisi asian itse vuonna 2009 näin: ”On selvää, että yksistään järjestelmien keskittynyt, valvova luonne tuomitsi ne tuhoon. Luulen, että kokeilemme ensimmäisenä hajautettua järjestelmää, joka ei perustu luottamukseen.”

Vuonna 2021 Satoshi Nakamoton uusi maksuväline näytti hyvältä bisnekseltä – eikä vähiten sen perustajalle, jonka digitaalisessa lompakossa oli ilmeisesti 1,1 miljoonaa bitcoinia. Jos ne muutettaisiin tänään euroiksi, omaisuuden arvo olisi melkein 54 miljardia.

Maailman äveriäimpiin ihmisiin kuuluva Satoshi Nakamoto on siis suuri tuntematon.

Newsweekin vuonna 2014 julkaisema laaja artikkeli esitti ensimmäisen epäilyn. Toimittaja oli jäljittänyt Los Angelesissa asuvan 70-vuotiaan miehen, joka käytti nimeä Dorian S. Nakamoto. Hänet oli aikoinaan tunnettu nimenomaan Satoshi Nakamotona.

Vanha herra torjui väitteen Newsweekin kaksi viikkoa myöhemmin julkaisemassa vastineessa. ”En ole luonut, keksinyt enkä työstänyt bitcoinia", totesi Nakamoto siinä.

Monet sisäpiiriläiset ovat maininneet sellaiset henkilöt kuin Hal Finney, Nick Szabo ja Wei Dai, jotka ovat olleet näkyvässä asemassa virtuaalivaluutta-alalla. Kaikki kolme ovat kieltäneet olevansa suositun kryptovaluutan takana.

”Olen ryhtynyt muihin hankkeisiin.” Satoshi Nakamoto vuonna 2011

Vuonna 2016 tuolloin 45-vuotias australialainen yrittäjä Craig Wright ilmoitti virallisesti olevansa bitcoinin luoja. Hän kertoi, että hänellä oli hallussaan asiakirja, joka todisti hänen kehittäneen bitcoinin perustan laskeneen ohjelmiston.

Craig Wright katui kuitenkin asian tekemistä julkiseksi, ja pian hätkähdyttävän paljastuksensa jälkeen hän kirjoitti verkkosivulleen seuraavasti:

”Luulin kykeneväni jättämään vuosien nimettömyyden ja piiloleikin taakseni, mutta rohkeuteni petti.”

Tuskin koskaan päästään täyteen varmuuteen siitä, kuka salanimen Satoshi Nakamoto taakse kätkeytyy.

Kryptovaluutan isä teki katoamistempun vuonna 2011. Silloin hän lähetti viestin useille bitcoin-vaikuttajille. Siinä luki: ”Olen ryhtynyt muihin hankkeisiin.”

Mikään ei viittaa siihen, että Satoshi Nakamoto lepää laakereillaan nautiskelemassa virtuaalimiljardeistaan. Hän ei ole nimittäin myynyt vielä ensimmäistäkään bitcoinia.