Kryptovaluutat, kuten bitcoin, ether ja dogecoin, kasvattavat suosiotaan – ja hintaansa. Digitaalinen raha lupaa läpinäkyvyyttä ja turvallisuutta mutta verottaa ilmastoa. Hajautetut valuutat vaativat nimittäin valtavia määriä tietokonetehoa pysyäkseen olemassa verkossa.
Kiinassa sähkö on halpaa, ja siksi sinne on syntynyt 75 prosenttia maailman bitcoinlouhimoista. Uusi raportti arvioi, että Kiinan nopeasti kasvava bitcointeollisuus tuottaa vuonna 2024 jo 130 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
Se on yhtä paljon kuin Tanskan ja Belgian päästöt yhteensä – tai riittävästi tehdäkseen kryptovaluutasta maailman kahdenneksitoista saaastuttavimman maan.
Tutkijat ehdottavat tiukempaa säätelyä pakottaakseen louhimota alueille, jolla sähkö on vihreämpää.
Bitcoinlouhimot saastuttavat kuin valtiot
Kiinalaistutkijat ovat ison datamäärän pohjalta arvioineet, kuinka paljon hiilidioksidia bitcoinien louhiminen tuottaa.
Luvut vaihtelevat melko paljon, mutta paras arvio bitcoinin aiheuttamista päästöistä on nyt hieman yli 49 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa, mikä vastaa yli kymmenen miljoonan asukkaan Portugalin vuotuisia päästöjä.
Kiinalaistutkijoiden mukaan luku kasvaa vuoteen 2024 mennessä, jolloin louhimot tuottavat jopa 130 miljoonaa tonnia hiilidioksidia eli yhtä paljon kuin Tanska ja Belgia yhteensä.
Sen jälkeen kybervaluuttateollisuus alkaa hiipua. Bitcoinilla on nimittäin päättymispäivä. Kyberrahan maksimimäärä on aina ollut 21 miljoonaa, ja tuottamatta on enää vain hieman yli kaksi miljoonaa.
Megaverkko vaatii koko ajan lisää tietokonetehoa
Bitcoin on muiden kryptovaluuttojen tavoin riippuvainen niin lohkoketjuista – valtavasta anonyymistä ja hajautetusta vertaisverkostosta.
Lohkoketju
Mullistavaa bitcointekniikassa on niin sanottu lohkoketju.
Lohkoketju muodostuu suuresta määrästä "lohkoja", jotka ovat kuin bitcointiedon tallelokeroita. Lohkoketju sisältää kaikki rahan siirrot eli transaktionit ja rahan juuren, ja kaikki uudet bitcoinit rekisteröidään.
Kaikki käyttäjät lataavat ja päivittävät jatkuvasti julkista tietokantaa.
Julkinen kirjanpitotietokanta takaa läpinäkyvyyden ja tekee vilpin ja hakkeroinnin lähes mahdottomaksi.
Kaikki valuutan siirrot tallennetaan jättimäiseen tiedostoon, johon kaikilla käyttäjillä on pääsy. Näin käyttäjien rahoja eivät hallitse pankkien tai valtioiden kaltaiset välikädet.
Koska tietokanta päivittyy jatkuvasti kaikkien käyttäjien tietokoneilla, järjestelmän hakkerointi ja harhauttaminen edellyttäisivät periaatteessa murtautumista kaikille tietokoneille yhtä aikaa.
Uusien siirtojen tekeminen kasvattaa tarvittavan tallennustilan määrää. Järjestelmä käyttää tietojen säilyttämiseen niin sanottuja lohkoja. Näiden uusien tallelokeroiden luominen vaatii pitkää ja mutkikasta laskentaa tietokoneilla, ja siitä palkitaan bitcoineilla.
Prosessia kutsutaan louhimiseksi, ja se tapahtuu siten, että tehokkaat tietokoneet ratkovat vuorokausia monimutkaisia salausalgoritmeja.
Louhinta
Kun uusia lohkoja liitetään ketjuun, on ratkaistava mutkikas koodi. Käyttäjä, joka ratkaisee sen, palkitaan bitcoineilla.
Bitcoinien hankintaa tällä tavalla kutsutaan louhimiseksi eli se vertautuu raaka-aineiden kaivamiseen maaperästä. Tässä tapauksessa maaperä koostuu kuitenkin kyberavaruuden kiemuraisesta koodista.
Nykyisin louhimoja perustavat yleensä yritykset, koska louhinta on taloudellisesti kannattavaa vain, jos käytössä on iso joukko tehokkaita tietokoneita.
Kybervaluutan kurssi on vaihdellut suuresti sen olemassaoloaikana. Huhtikuussa 2021 yhden bitcoinin arvo oli 45 000 euroa.
Yhteen transaktioon kuluu sähköä noin tuhat kilowattituntia eli sama määrä kuin keskivertoyhdysvaltalaistalous kuluttaa kuukaudessa.
Kiina vetää halvalla fossiilisella sähköllä
Ammattimaisten bitcoinyhtiöiden tuottto riippuu siitä, mitä sähkö maksaa. Kiina ja Islanti ovatkin houkutelleet louhimoita edullisella sähköllä.
Etenkin Kiina muodostaa kuitenkin ongelman ilmastolle, koska suuri osa sen sähköstä tuotetaan yhä fossiilisilla polttoaineilla, kuten hiilellä ja maakaasulla.
Kiinalaistutkijat ovat mallintaneet tapoja säädellä virtuaalilouhintaa, ja tehokkaimmaksi on osoittautunut painostaa louhimot muuttamaan alueille, joilla sähkö on vihreämpää.
Jos puolet louhimoista muuttaisi ympäristöystävällisemmille alueille, vuoden 2024 hiilidioksidipäästöistä leikkautuisi 30 miljoonaa tonnia pois, jolloin bitcoinin päästöt vastaisivat enää Belgian päästöjä eivätkä Belgian ja Tanskan yhteispäästöjä.
Bitcoin kuolee vuonna 2140
Bitcoin on ensimmäinen kryptovaluutta ja yhä suurin.
Tuntematon henkilö (tai tuntemattomat henkilöt), joka käytti salanimeä Satoshi Nakamoto, loi vuonna 2004 ensimmäiset bitcoinit ja kuvasi tekniikan. Järjestelmän koodissa Nakamoto rajasi bitcoinien enimmäismäärän 21 miljoonaan kappaleeseen.
Järjestelmään kirjattiin myös, että lohkopalkkio puolittuu aina, kun 210 000 bitcoinia on louhittu.
Vuonna 2004 virtuaalilouhimoiden omistajat saivat jokaisesta uudesta lohkosta 50 bitcoinia, kun vuonna 2020 palkkio oli pudonnut 6,25 bitcoiniin. Asiantuntijoiden mukaan nolla saavutetaan vuonna 2140.
Sen lisäksi, että bitcointeollisuus tuottaa paljon kasvihuonekaasuja, tuotanto vaatii tietokoneita ja muita resursseja – ja tuottaa jätettä. Yleensä tietokonejärjestelmät on päivitettävä jo kahden vuoden välein.
Bitcointeollisuuden onkin arvioitu tuottavan yhtä paljon elektroniikkajätettä kuin Luxemburg.