Tutkijat selvittivät turvallisimmat maat pandemian aikana

Jos tappava sairaus leviää ympäri maapallon, missä ihmiskunnalla olisi parhaat mahdollisuudet selviytyä hengissä ja rakentaa sivilisaatio uudelleen? Tutkijoilla on siihen vastaus, mutta mitä mieltä sinä olet? Kerro mielipiteesi äänestyksessä ja lue tutkijoiden mietteet tästä.

Jos tappava sairaus leviää ympäri maapallon, missä ihmiskunnalla olisi parhaat mahdollisuudet selviytyä hengissä ja rakentaa sivilisaatio uudelleen? Tutkijoilla on siihen vastaus, mutta mitä mieltä sinä olet? Kerro mielipiteesi äänestyksessä ja lue tutkijoiden mietteet tästä.

Jos meitä koettelee koko maapallon laajuinen epidemia, eli pandemia, kolme maata ovat kaikkia muita turvallisempia alueita ihmisille. Mitkä ne ovat?

Anna oma arviosi ja lue tutkijoiden vastaus alla olevasta artikkelista:

Maailman pienin manner on turvallisin paikka

Varta vasten luodulla pisteytysjärjestelmällä uusiseelantilaisen Otagon yliopiston tutkijat ovat päätyneet siihen tulokseen, että pandemian aikana turvallisin paikka on maailman pienin manner – Australia.

Korkein pistemäärä, jonka jokin maa saattoi järjestelmässä saada, oli 1, ja Australian tulos oli 0,71.

Toiselle sijalle nousi Australian naapuri Uusi-Seelanti tuloksella 0,68, ja kolmannen sijan nappasi Islanti 0,64 pisteellä.

Tutkijoiden mukaan on kuitenkin mahdollista, että Islanti nousee sekä Uuden-Seelannin että Australian ohi, jos Islannissa lisätään ruoantuotantoa ja vähennetään ruokahävikkiä.

Tässä on koko lista 20 turvallisimmasta maasta pandemian aikana.

Näin tutkijat päätyivät arvioihinsa

Pistetytysjärjestelmän pohjana on neljä perusparametria: sijainti, väestö, luonnonvarat ja yhteiskunta.

Perusparametrit jaettiin alakategorioihin, joita olivat esimerkiksi etäisyys mantereeseen, väestötiheys, väestön monimuotoisuus, ruoan ja energian omavaraisuus sekä yleinen poliittinen vakaus.

Maat pisteytettiin kussakin kategoriassa pisteillä 0–1.

Monet maat karsiutuivat jo ennen pisteytystä, sillä kaikki mantereilla sijaitsevat valtiot ovat luonnollisesti tappavan taudin leviämisessä huonommassa asemassa kuin eristyneet saarivaltiot.

Saarivaltiot, joilla on siltayhteys mantereelle tai toisille saarille, karsittiin pois samasta syystä.

Saarivaltioita, joissa on alle 250 000 asukasta, ei myöskään otettu mukaan. Tutkijat myöntävät, että selviytyminen on mahdollista pienelläkin väestömäärällä, mutta todennäköisyys sille, että ihmiset pystyvät rakentamaan sivilisaation uudelleen, on suurempi silloin, kun asukkaita on yli 250 000.

Epidemioihin varautumista edistävän järjestön CEPI:n mukaan (Coalition for Epidemic Preparedness Innovations) varsinkin kolmen viruksen aiheuttamat sairaudet voivat uhata koko maailmaa. Virukset voivat muuntua uusiksi viruksiksi, joissa yhdistyvät helppo tarttuvuus ja korkea kuolleisuus.

©

1. Lassakuume

Lassakuume on sukua ebolalle, ja se aiheuttaa voimakkaita verenvuotoja. Virus tavattiin ensimmäistä kertaa Nigerian Lassassa vuonna 1969.

Vaarallisuus
25 prosentilla kuulo heikkenee. 20 prosentilla virus iskee elimiin. Vuosittain 5 000 ihmistä kuolee lassakuumeeseen.

Oireet
Kuume, vatsakivut, oksentelu, ripuli, kurkkukipu, yskä. Vakavissa tapauksissa verenvuotoja, jotka näkyvät iholla tai limakalvoilla.

©

2. Mers

Lähi-idän hengitysoireyhtymä eli MERS (Middle East Respiratory Syndrome) todettiin ensimmäistä kertaa Saudi-Arabiassa keväällä 2012.

Vaarallisuus
Kuolleisuus on 35 prosenttia. Virus voi tarttua ihmisestä toiseen pisaratartuntana, mutta riski on pieni.

Oireet
Kuume, yskä, hengenahdistus ja ripuli. Taudin myöhemmässä vaiheessa verenmyrkytys ja elinten toiminnan pettäminen.

©

3. Niphavirus

Nipahvirus on äärimmäisen tarttuva. Se rekisteröitiin ensimmäistä kertaa Malesiassa vuonna 1998. Potilaat ovat usein siankasvattajia, jotka ovat saaneet tartunnan eläimiltään.

Vaarallisuus
Jopa 75 prosenttia tartunnansaaneista kuolee. Tartuntaa ihmiseltä toiselle ei voida sulkea pois.

Oireet
Kuume, päänsärky, huimaus ja hengitysongelmat. Useissa tapauksissa tartunnan saanut vaipuu koomaan.