Sisäinen neandertalilaisesi ratkaisee kipukynnyksesi

Neandertalinihmiseltä periytyneellä geeniversiolla on iso merkitys sille, kuinka voimakkaana tunnet kivun.

Neandertalinihmiseltä periytyneellä geeniversiolla on iso merkitys sille, kuinka voimakkaana tunnet kivun.

Shutterstock

Sivallus märällä pyyhkeellä tai pikkuvarpaan potkaiseminen pöydänjalkaan aiheuttavat kipua kenelle hyvänsä. Sen sijaan se, reagoiko ihminen kipuun kieriskelemällä lattialla vai kohauttamalla harteita, vaihtelee suuresti.

Nyt tutkimus osoittaa, että neandertalinihmiseltä peritty geeniversio saattaa alentaa kipukynnystä.

Tutkimuksen teki geenitutkija Svante Pääbon johtama ryhmä. Pääbo tunnetaan muun maussa ensimmäisenä neandertalinihmisen perimän kartoittajana.

Kipuviesti vilahtaa vikkelämmin eteenpäin

Tutkijat tunnistivat geenivariantin vertaamalla kolmen neandertalinihmisyksilön koko genomia tietokantaan, joka käsitti 2 535 nykyihmisen genomia.

Kartoituksessa löydettiin SCN9A-geenistä erityinen muoto, joka esiintyi neandertalinihmisillä ja jota tavataan nykyisillä keski- ja eteläamerikkalaisilla ja eurooppalaisilla, esimerkiksi 0,4 prosentilla briteistä.

Yhteistä geenivariantin kantajille on se, että he reagoivat keskimääräistä herkemmin kipuun.

Neandertalilaisversio geenistä on erityisen yleinen Etelä- ja Keski-Amerikassa, eikä sitä esiinny lainkaan Afrikan nykyväestössä. Tutkijat eivät osaa vielä selittää sitä, miksi geeniä esiintyy joillain alueilla ja se puuttuu toisilta.

© Hugo Zeberg et al.

Selitys piilee hermoradoissa.

Ihossa on ohuita hermopäätteitä, jotka rekisteröivät kipua ja lähettävät viestin siitä eteenpäin kohti aivoja sähköisinä impulsseina hermojen ionikanavien avulla.

Yksi näistä ionikanavista on nimeltään Nav1.7. Ionikanavat päästävät sähköisesti varautuneita hiukkasia eli ioneja solun sisään tai sieltä ulos, jos impulssi on kyllin voimakas. Jos impulssi on heikko, ihminen ei aisti kipua.

Tutkimuksen mukaan niillä, joilla oli geenistä neandertalilaisvariantti, oli Nav1.7-ionikanavassa kolmea muuta aminohappoa kuin niillä, joilla oli yleisempi nykyvariantti geenistä.

Tutkijat testasivat kolmen erilaisen aminohapon vaikutusta kivun rekisteröintiin siirtämällä geenin sammakon munasoluun ja ihmisen munuaiskudokseen. Kolmen erilaisen aminohapon yhdistelmä aktivoi ionikanavan helpommin ja lähetti kipuviestin liukkaammin eteenpäin.

Neandertalilaisgeeni vanhentaa kipua 8 vuotta

Ikääntyessään ihminen aistii kivun voimakkaampana. Tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että neandertalilaisvarianttia geenistä kantavat ilmoittivat tuntevansa kipua seitsemän prosenttia enemmän – aivan kuin he olisivat kahdeksan vuotta todellista vanhempia.

Tutkimus viittaa myös siihen suuntaan, että neandertalilaisten kipukynnys olisi ollut alhaisempi kuin oman lajimme, Homo sapiensin, mutta koska kivun aistiminen on mutkikas prosessi, asiaa ei voida todeta varmuudella.

Aiemmin neandertalilaisilta on löydetty merkkejä toistuvista vammoista, hyvin kehittyneestä taidosta hoitaa haavoja ja lääkitä itseään kipua lievittävillä rohdoilla.